Huoh... kyllä nää viikonloput menee sitten nopeasti. Perjantaina sitä on työviikon jälkeen niin puhki, ettei jaksa paljon muuta kuin maata sohvalla ja tuijottaa telkkaria kunnes silmät alkaa lupsua merkkinä siitä, että on aika mennä nukkumaan. Ja sitten kummasti viikonloput täyttyy tekemisestä kuin itsestään. Mut kun väsymys ja turvotus alkaa olla ne ainoat raskausoireet enää vaivaamassa, täytyy vaan "nauttia" niistä. Kovasti odottelen jo liikkeiden tuntemista.

Kavereille kertominen on alkanut; Oltiin eilen häissä ja ihan selvästi näkyi masu...ei jäänyt
kenellekään epäselväksi. Kovasti kaverit onnitteli. Yritettiin kuitenkin pitää matalaa profiilia, kun ei haluttu viedä päähuomiota hääparilta. Tänään pitäis mennä partiolippukunnan syyskokoukseen ja olen ihan varma, et kyllä se jo näkyy ja huomataan. Mut onneksi saatiin jo niskapoimu-ultrasta puhtaat paperit. Niin pitkälle ei ollakaan koskaan aiemmin päästy.

Mies on nyt innostunut mun mahasta, kun se alkaa pömpöttää. Eilen aamulla kun heräsi, tuli keittiöön ja totesi "täällä on molemmat mun kullat" ja sit illalla häissä "vähän" ottaneena silitteli koko ajan
mun mahaa ja sanoi jopa mulle "mulla on tosi kaunis vaimo". Lämmitti kummasti mieltä, kun en ole kyseistä lausetta varmaan koko yhdessäolomme aikana (kohta 8v) kuullut kuin 2 kertaa. Kampaajallakin olin käynyt varta vasten.

Ulkona paistelee aurinko ja mies nukkuu vielä. Taitaa raukalla olla vähän kapulanpoikasta eilisestä juhlinnasta. Mä taas nautin olostani niin paljon nyt, kun pahoinvointi on poissa. Turvotuksen kestän milloin
tahansa; sitä vartenhan on löysät mammavaatteet. Tänään täytyy ottaa rennosti, että jaksaa taas ahertaa täyden työviikon! Mutta siis tällä erää kaikki hyvin.

Nonna ja Nallekarkki rv 13+4