Huomenna vietetään uuden vuoden aattoa ja sitten alkaakin jo Tammikuu. Suuri osa vauvalehden odotuspalstalla aktiivisesti kirjoittelevista tammikuisista alkaa jo jakaantua, eli eiköhän osa meistäkin Helmikuisista nouda oman nyyttinsä jo silloin. Suurin osa ainakin saavuttaa täysiaikaisuuden. Meillä rv 37 täyttyy tammikuun lopulla.

Joulu meni nopeasti ja tänä vuonna melko rauhallisesti. Jouluruoat syötiin loppuun tapaniin mennessä, joten samaa "nyyttärimeininkiä" jatketaan varmasti ensi vuonnakin. Kaikilla tuntui olevan mukavaa siitä huolimatta, ettei mitään lahjoja osteltu. Ensi vuonna sitten Nallekarkki onkin ainoana lapsena joukossa, joten katsotaan, millainen määrä puketteja kuusen alle eksyy. Tähän mennessä kun politiikka on ollut, että ei osteta lahjoja aikuisille.

Kävin tossa arkiviikolla aleissakin pariin kertaa pyörähtämässä, mut ainoa, mitä osasin ostaa oli uusi meikkivoide (samaa mitä yleensäkin, ja senkin ostin kun edellinen loppui jo kuun vaihteessa), uusi dödö (samaa vanhaa ja edellinen oli loppu) ja uudet hiustenpesuaineet (kehtaanko edes sanoa, et nekin oli jo loppu). Jotenkin tuntuu, et nyt on kaikkea, eikä itselle viitsi enää reilun kuukauden ajaksi ostella mitään. Ja synnytyksen jälkeen ei tiedä yhtään, mihin mittoihin sitä palaa. Tässä sohvalla nämäkin viimeiset päivät suurimmaksi osaksi tulen varmasti viettämään, joten mitä uutta sitä tarvitsisikaan? Nallekarkillakin alkaa olla jo kaikkea ja eiköhän sitä rahanmenoa ole tulossa ihan riittämiin.

Rahasta puheenollen äitiysrahapäätös viipyy edelleen. Miten mä ehdin edes laskettaa sitä tarvittaessa uudelleen 6kk tulojen perusteella, jos sitä ei kuulu ensi viikkoon mennessä??? Mä ehdin jo joulukuussa pelästyä, et miten käy tulojen, kun koko kuukauden olen sairauslomalla, mut kerrankin yllätyin positiivisesti; vuoden sairauslomapäivät ei olleet ylittäneet 60 päivää, joten sain täyden palkan ja kinkkurahatkin maksettiin. Tammikuussa tulee kuitenkin sitten tehtyä joululahjaostot (uusi telkkari), maksettua tv-lupa ja kai jotain pitäis säästää noita sairaalamaksujakin varten...

Synnytys alkaa olla mielessä päivittäin. Lueskelen netistä synnytystarinoita ja valmistaudun henkisesti tulevaan. Varsinainen valmennus meillä on ekan kerran keskiviikkona... JEE! On sitä jo odotettukin. Nallekarkki alkaa olla asettunut asemiinsa...ainakin liikkeistä päätellen. Nykyään Nallekarkki viihdyttää mua pääasiassa siirtämällä navan kohdilla peppuaan puolelta toiselle...oikein oksettaa, kun tuntuu muljaus niin ikävältä. Nytkin tätä kirjoitellessa tekee samaa.
Eilen NK oli pari tuntia niin hiljaa, et oli jo pakko ruveta tönimään toista liikkeelle. Miehellekin sanoin, et jos ei se kohta rupee liikkumaan, lähdetään kyllä näytille Kätilöopistolle. Sit kun sain sen liikkeelle, ei mylläys meinannut loppua ollenkaan. Mut taas ehdin jo säikähtää pienen hyvinvoinnin puolesta. Pelottaa niin kauheesti, että menetän sen!

Mua ihmetyttää hieman, kun viimeiset 4 viikkoa paino on pysynyt täysin samoissa eikä mahakaan tunnu kasvaneen. Keskiviikkona, heti uuden vuoden tokana päivänä on onneksi neuvola, silloin rv 33 tasan. Raskausmyrkytystä olen alkanut epäilemään, sillä lievän kutinan (voi olla muutakin) lisäksi mun päätä särkee taas melkein koko ajan ja olen tosi nuutunut. Kahtena viime yönä olen nukkunut vessassa ramppaamisen väleissä yhteensä 10 h ja eilen nukuin 3h päikkäritkin eikä nuutumus katoa minnekään. Maha on valahtanut alemmas ja olo selvästi siltä osin helpottunut. Iltaisin kiristelee ylämahaa jos yrittää olla pystyasennossa (esim. istua). Eiköhän neuvolassa sit selviä.

Summa summarum, loppuraskaus on ainakin toistaiseksi sujunut melko mallikkaasti. Olihan alku niin vaikeaa, että kai lienee vaan yksinomaan reilua, että jossain vaiheessa voi vaan olla. Painoa mulle on tullut nyt yhteensä 9 kiloa lisää. Olen syönyt melko normaalisti eli paljon hedelmiä ja vihanneksia. Raskausarvilta olen toistaiseksi välttynyt. Mulle tuli 15veenä nopean kasvukauden yhteydessä repeämiä lonkkien yläpuolelle ja reisiin. Ne on jo vaalentuneet, mut ihan kuin olisivat raskauden myötä tulleet uudelleen esiin. Uusia ei ole tullut, mahassa ei ole mitään. Suonikohjuittakin olen selvinnyt. Mulle ei ole tullut niitäkään. Pari kertaa on yöllä vetänyt suonta ja seuraavana aamuna olen yleensä juonut magnesium-poretta, minkä jälkeen suonenvetoja ei ole ollut pariin viikkoon. Turvotusta en ole huomannut toistaiseksi.

Mulla nyt parina yönä ollut sellainen menkkakipuaalto. Päivisin en ole niitä huomannut. Supistelee pari kertaa päivässä, yleensä silloin kun esim. nousen makuulta tai istualtaan ylös  Supistukset on kuitenkin
vähentyneet sairausloman myötä. Kai noi menkkakivut liittyy kans lähestyvään synnytykseen. Loppuraskaudessa kuitenkin alkuraskauden pahoinvointi palasi, liitoskivut vähentyivät, ylämahan kirraus tullut uutena vaivana sekä siihen liittyvä lapaluiden välin kipu (yhtä aikaa sattuu sinne kun kirraa mahaakin iltaisin). Päätä särkee ja väsyttää.

Väsymykseen vaikuttaa varmasti toi edelleen jatkuva vesisade. Alkuviikon lupauksista huolimatta ainakaan tänne Helsinkiin ei taida olla luvassa lunta tai pakkasta tänään...+4 näyttää lämpömittari, näytti samaa lukemaa muuten koko yön. Mulle kelpaa tääkin, kun alkaa noi vaatevarannot olla aika rajalliset.

Meille tulee huomenna kaksi tuttavapariskuntaa juhlimaan vuoden vaihtumista. Miehet ovat luvanneet kokata, joten me naiset (kaikki raskaana!) saamme vaan keskittyä olemaan ja nauttimaan. Voisin veikata, mistä aiheista keskustellaan illan aikana.

Nautinnollista vuoden 2008 vaihdetta!

Nonna ja Nallekarkki rv 32+4