Tällä Helsingissä on tänään mukavan kirpeä pakkaspäivä (-7 astetta näyttää mittari)...ja risukasakin alkaa häventyä pään päältä ja päivä paistaa taas...

Viime yönä mulla oli joku ihmeen kipukohtaus, oliskohan ollut eka kipeä suppari? Heräsin vessahätään ja kun yritin liikkua, tuntui kuin molemmat kyljet olisi olleet tulessa ja maha ihan kivikova. Jäin sit selälleen jalat koukussa makaamaan ja odottamaan, pitäiskö herättää mies. Nallekarkki potki kovasti napaan samalla, joten olo oli ihan rauhallinen. Lähinnä tuntui siltä kuin olisi ihan mielettömästi ilmaa mahassa. Oikein pakotti takapuoleen. Puolisen minuuttia se kesti ja sitten pääsin nousemaan vessaan. Kaverille aamulla kerroin ja se sanoi, et sillä oli saman kalaisia suppareita..tiedä häntä sitten. Voi olla et johtui jännityksestäkin... Meni tällä kertaa kuitenkin yhdellä kerralla ohi ja kun vessasta tullessa venytin vielä selän (oikein rutisi nikamat), olo parani.

Aamulla kahdeksaksi raahauduin sinne sokerirasitukseen. Ei ollut tietoakaan mistään coca colan kaltaisesta juomasta (mitä olin päätellyt saavani netistä lukemieni kohtalotovereiden kirjoitteluista johtuen), vaan sellaista kirkasta "hunajavettä" jouduin 2 muovimukillista ryystämään. Silmät kiinni join ja pyörittelin mielessäni kuvaa mummolasta...Siellä juotiin pienenä aina hunajavettä. Tää oli vaan vähän makeampaa. Hyvin meni litku alas, eikä tullut pahemmin edes huono olo (yhden kerran etoi kahden tunnin aikana). Kaveri tuli sitten labraan seuraksi istuskelemaan ja laskettiin siinä Mummin ens viikonlopun 80-vuotispäivien ruokamäärät ja suunniteltiin tarjoilut loppuun. Ja 2h meni kuin siivillä! Nallekarkkikin otti aika iisisti rasituksen, liikkui ihan normaalisti. Närästys tais olla ainoa ällötys koko aikana.

Kolme kertaa otettiin verikokeet, alussa, keskellä ja lopussa, tunnin välein.Ja kaikki kyynertaipeista, ei sormista. Mulla oli eväät mukana ja heti kun vika koe oli otettu söin leivän ja join vettä reilusti. Kotiin tultua söin sit klo 11 lounasta. Ja olo on ihan normaali. Soittelin äsken terkkarille ja sain seuraavat tiedot:

Paastoarvo: 4,5 (pikamittauksella 3,8 sanoi täti labrassa ja piti sitä hivenen jopa matalana)
Tunnin päästä: 9,4
2 tunnin päästä: 7,8

Kaikki arvot siis normaalit, ei aihetta jatkotoimiin. Tais olla se mun keskiviikkoinen hedelmäaamiainen, joka nosti sokerit huippuun. Ens kerralla neuvolaan mennessä syön vaan leipää!

Mut tärkeintä, et Nallekarkilla on kaikki hyvin. Mies on muuten alkanut nimittää sitä Pumpsuksi, kun se muksii niin paljon masun läpi...

Näillä mukavilla uutisilla on kiva aloittaa viikonloppu. Nyt naapuriin kaffettelemaan!

Nonna ja Pumpsu rv 33+2