Enää viikko täysaikaisuuteen; hui!!! Ja taas mä valitan huonosti nukutuista öistä. Takana taas yksi yö sohvalla. On se sitten kumma, miten minä, joka aina aiemmin nukuin joka ainoa yö 22-06, alan nyt nukkua ihan miten sattuu.

Kaikki alkoi sunnuntain ja maanantain välisestä yöstä, josta osa meni viikon hyvien omassa sängyssä nukuttujen öiden jälkeen jälleen sohvalla. Närästi vaan niin penteleesti - kiitos päivällä ravintolassa syödyn kokolihapihvin ja valkosipuliperunoiden. Heräsin aina kun liikahdin vähänkin. Rennie suussa yritin saada unta. Vitsi, että nekin maistuu pahalta!!! Mitä enemmän pyörin ja etsin hyvää asentoa, sitä huonommin sitä löytyi ja sitä enemmän Nallekarkki innostui potkimaan ja pyörimään sekin. Lopputulos oli aika mustat silmänaluset...

Maanantaiaamuna oli aikainen herätys. Olin luvannut mennä kaverin luokse lapsenvahdiksi aamupäiväksi, jotta hän pääsi lääkäriin. Kolmen alle kouluikäisen paimentaminen näillä viikoilla olikin täysin oma hommansa. 4-vuotias kokeili rajojaan (kokeilee aina mun kanssa, kun tietää mut tiukaksi) ja vähän alle kaksivuotiaat kaksoset pahoinpitelivät toinen toistaan puremalla ja lyömällä ties millä tavaroilla aina kun silmä vältti. Nukuin sitten kotiin tultuani "pikku-pikku-päikkärit" (3h) ja kuinkas ollakaan, kun Bridget Jones -leffa illalla loppui, ei mua väsyttänyt hitustakaan.

Sänkyyn kuitenkin kömmin kirjan kanssa ja siitä vasta elämä alkoikin; Nallekarkin iltajumppa oli myös siirtynyt pari tuntia eteenpäin (kiitos päiväunten) ja sen lisäksi mun toista olkapäätä alkoi särkeä. Masensi, kun tajusin, että kaikki normaalisti käyttämäni keinot säryn pysäyttämiseen (Mobilat ja Burana), oli nyt kielletty. Särky jatkui sitten pitkin yötä päänsärkynä ja pumppaavana tykytyksenä kasvoissa ja korvissa (verenpainetta?). Vähän puolen yön jälkeen siirryin sitten sohvalle, jotta mies sai nukkua rauhassa. Ravasin vessassa noin tunnin välein koko yön ja heräsin sitten vähän ennen seitsemää, kun mies tuli alakertaan valmistautumaan töihinlähtöön.

Sain uuri Matkahuollolta tekstiviestin, että mun huuto.netistä ostamani kuivausrumpu on tullut. Iskä lupasi lähteä mun kanssa sitä noutamaan, kunhan saa koiran lenkitettyä. Samalla reissulla käydään varmaan hankkimassa kuivurin ja pesukoneen väliin sellainen pyykin lajittelutaso. Veikkaanpa, että kun iltapäivällä reissulta kotiudun, on taas päikkärit pakko ottaa...ja unirytmin sekoittamiskierre sen kun jatkuu.

Mulla piti olla neuvola ja loppuraskauden lääkäri tänään, mutta terkkari soitti eilen, että aika siirtyy viikolla eteenpäin, sillä lääkäri on sairastunut. Jos huomenna vielä särkee päätä ja tykyttää, täytyy soittaa terkkarille ja käydä mittauttamassa verenpaine. Edellisestä neuvolakäynnistä on kuitenkin jo kolme viikkoa aikaa (outoa, että jää 4 viikon väli vielä tässä vaiheessakin ja kaiken kaikkiaan ensi viikon käynti on vasta 7. neuvolakäynti). Turvotusta on vähän sormissa, mutta painoa on tullut lisää kolmessa viikossa vain puolisen kiloa. Yhteensä nyt siis +10,5 kiloa. Ekat raskausarvet bongasin eilen. Ovat aika härskin näköisiä, mutta onneksi vielä pienehköjä.

Kaukaloa odotellaan edelleen saapuvaksi. Ping pongilta sain 6 päivää sitten viestin, että "The car seat will be delivered this week Britax confirmed." Ainoaksi kysymykseksi jäi, miten saksalaiset laskevat viikkoja? Nyt 11 viikkoa mennyt tilaukset teosta ja toimitusaika piti olla 5-6 viikkoa. Niiden viikot siis alkaa olla jo tuplasti meidän viikkoja pidempiä. Voi raukkaparkoja, jos joutuvat yhtä pitkää työviikkoa tekemään.

Mä olen alkanut orientoitumaan äitiyteen katsomalla päivisin Nelosen perhekeskeisiä ohjelmia. Etenkin "Meille tuli vauva" on saanut mut naulittua tv:n ääreen alkuiltapäivästä. Sisustusohjelmista tykkään myös. Sisustusvimmaa olen potenut jo monta vuotta. Kauhea polte olis päästä maalaamaan meidän makuuhuoneen sängynpäätyseinä maitokahvin väriseksi. Mitenköhän sopis yhteen punertavan (pyökki?)laminaatin ja koivuisten huonekalujen kanssa??? Meidän asunnon kaikki seinät on edelleen valkoiset (ja tauluttomat) 4 vuotta muuton jälkeenkin, sillä ei päästä miehen kanssa millään yksimielisyyteen väreistä, tapeteista tms. Mies haluis mahdollisimman halpaa ja on tyytyväinen näinkin ja mä taas pelkään vastuuta...niitä värejä ja kuvioita pitäis sit jaksaa katsella pidempäänkin kuin päivän. Ehkä tää tästä.

Päivät alkaa käydä vähiin. Alle 30 päivää enää blogin laskurissakin aikaa laskettuun aikaan. Synnytys ei vieläkään jännitä, mutta noi mahdolliset raskausmyrkytykseen tai muuhun epämiellyttävään viittaavat oireet "päänsärky, turvotus ja punastelutykytys" huolestuttaa. Onneksi Nallekarkki liikkuu paljon. Heti, jos liikkeet vähenee, menen kyllä päivystykseen näytille, sanoi mies miten heikkohermoiseksi hyvänsä.

Nyt telkkarin ääreen ja sit hakemaan kuivuria! Jos vaikka TÄNÄÄN sais sen sairaalakassinkin pakattua? Taitaa käydä niin, että pakkaan sitä sit kauheessa kiireessä synnärille lähdettäessä.

Nonna ja Nallekarkki rv 35+6