Ei taida olla tyyppi yhtä täsmällinen kuin äitinsä, joka tähän kellonaikaan laskettuna päivänä oli jo syntynyt. Yö meni rauhallisesti omassa sängyssä nukkuen vailla supistuksen supistusta. Itse asiassa nukuin paremmin kuin moneen yöhön. Äsken heräsin tosin päänsärkyisenä, mies samaan aikaan selkäsärkyisenä...voi meitä raihnaisia :)

Iloisena NK jumppaa masuyksiössään täysin vailla aatteita ulos tulosta. Edelleen on yhtä ilahduttavaa tuntea sen liikkeet heti aamusta. Aamuisin liikkeet ovat hieman unisia, pieniä muljauksia ja muksauksia...Iltaan mennessä pumpsaus muuttuu jostain syystä kivuliaaksi tunkemiseksi. Eilen illalla oikein porattiin itseään alaspäin. Voi äidin virtsarakkoparkaa. Nyt lähinnä tuntuu, kuin NK viestittäisi "Huomenta äiti, kaikki on hyvin!".

Mikäköhän olis seuraava kiva syntymäpäivä NK:lle? Pitäiskö panostaa tohon 280208 päivään (liputuspäivä ja hauskat numerot) vai olisko karkauspäivä parempi? Sinne vois jo toivoa käynnistystäkin...ettei maaliskuiseksi menisi... No ei vaan...syntyy kun on syntyäkseen. Jos oireet jatkuu näin vähäisinä, kyllä mä vielä pari viikkoakin kestän. Kun ennen 42+0:aa vaan syntyisi, että päästäisiin sinne Haikaranpesään synnyttämään. Yliaikaiseksi jos mennään ja joudutaan käynnistämään, eväävät meiltä sen ihanuuden.

On se kumma, miten ihmiset ei osaa luopua jouluvaloistaan. Sen lisäksi, että taloyhtiön huoltomiehiltä on jäänyt jouluvalot poistamatta yhteiseltä pihalta, vaikka kuinka moni asukas polttaa yhä omia ulkovalojaan öisin. Varsinkin tällä tavalla herätessä pimeään aamuun, se oikein korostuu. Ja ärsyttää joka aamu. Eihän ne tunnu edes yhtään jouluiselta sitten joulun aikaan, jos niitä koko vuoden polttaa.

Suunnitelmia tälle päivälle; none, nada. Neuvolaan pitäis iltapäivällä raahautua. Tuskin sielläkään mitään uutta on. Puntarilla kun kävin eilen, oli paino tippunut kilon verran...turvotuskin, jota viime viikolla oli just ja just sen verran, ettei sormukset menneet sormiin, on sekin kadonnut. Osasyynä voi olla, että olen juonut Lidlin hiilihapotettua lähdevettä yli pullon päivässä viimeisen viikon aikana. Kamala jano vaivaa silti vähän väliä. Ilmeisesti kuuluu tähän loppuraskauteen. Lämmintä ruokaa ei sen sijaan tee mieli ollenkaan, edelleenkään. Jos multa kysyttäis, voisin elää pelkillä marjasmootheilla ja muroilla...tai kylmällä itsetehdyllä lihapiirakalla.

Jaahas...aamupalan laittoon, alkaapa tääkin päivä terveellisesti sitten! Tulen sitten illemmalla kertomaan neuvolakuulumisia ja lisäämään ajankohtaiset masukuvat.

Nonna ja Nallekarkki rv 40+0