Neiti saavutti neljän kuukauden iän eilen. KK-lyhenne onkin saanut kaksoismerkityksen; "kuuluu kalustoon". Jemina on itseoikeutetusti ottanut paikkansa perheessä. Elämää oli ennen Jeminaakin, mutta nyt elämä on pelkkää Jeminaa. Ja niin saakin olla. Syksyllä alkava opiskelu varmasti ryöstää enemmän kuin tarpeeksi aikaani pois pienen luota.

Viimeisen kuukauden aikana opittuja/omaksuttuja/tutustuttuja uusia juttuja Jeminalla:
- Jemina on oppinut kääntymään selältä vatsalleen ja vatsalta selälleen. Jälkimmäinen taito opittiin ensin ja viimeisen kahden viikon aikana myös ensin mainittu. Isä pelkää koko ajan neidin niskan napsahtamista, niin hurjalta kääntyminen vatsalleen näyttää. Lelukaari virikkeineen on ollut oiva motivaattori. Tänään kokeilimme vanhaa leikkimattoakin ja edelleenkään se ei kiinnostanut pätkääkään. Jemina vain makoili sen alla tekemättä mitään. Uusi matto sen sijaan saa aikaan leluihin tarttumista, pyörimistä (myös akselin ympäri), soittimen potkimista jaloilla ja riemun kiljahduksia.
- Kiljahduksista on myös negatiivista sanottavaa. Varsinkin aamuisin, leikkihetken jälkeen, kun neiti lasketaan sitteriinsä selvästi väsyneenä unta odottelemaan  ja vanhemmat ryhtyvät aamupalalle, neiti sylkee tuttia ja kiljuu ja kirkuu niin, että aikuisen tärukalvot värisevät kunnes saa tutin suuhunsa takaisin. Sama meininki jatkuu iltaisin väsyneenä, kun vaaditaan palvelua. Olemmekin yrittäneet jättää kirkumisen huomioimatta ja reagoida vain kauniilla äänellä esitettyihin pyyntöihin.
- Jemina on oppinut nauramaan ääneen. Vatsan ja poskien pöräyttely suulla sekä kutittelu saa neidin hekottelemaan. Jemina pyrkii myös usein herättämään aikuisten huomion naureskelemalla sitterissään. Viimeksi eilen nautimme mummin kanssa neidin iloisesta lapsennaurusta, kun olimme yhdessä mummolan pihalla ja neiti nauroi haukkuvalle Minus-koiralle. Aina kun koira haukahti, neiti nauroi iloisesti. Taisi säikähtäminen aikaansaada naurun.
- Olemme ottaneet varaslähdön kiinteisiin ruokiin. Jemina syö nykyään välipalaksi puoli purkillista sosetta (luumu, mango ja persikka kokeiltu ja hyväksi havaittu jo) ja iltaisin puuroa (maissivelli syljettiin pois, joten äiti keitti veteen Nalle-hiutaleista riisipuuroa ja sekoitti joukkoon rintamaitoa ja luumusosetta. Sauvasekoittimella ajettiin puuro hienommaksi). Molempien aterioiden palanpainikkeeksi vedetään vielä täysi tissillinen maitoa.
- Yöt mennään puuron aloituksen jälkeen yhdellä syötöllä. Pois ei kuitenkaan jäänyt äidin toivoma klo 1:n syöttö vaan jälkimmäinen, klo 5 aiemmin tapahtunut syöttö. Jemina alkaa selvästi jttää myös aamutorkkuja pois ja siirtyä nukkumaan päiväunia klo 10-11.30 ja 13-15.30. Iltaisin vielä torkutetaan yhdet torkut.
- Jemina on alkanut käydä suihkussa ja käyttämään vauvashampoota. Hiukset (, joiden piti lähteä pois, eivät ainakaan vielä ole lähteneet)kasvavat hurjaa vauhtia ja niskahiukset ovat jo niin pitkät että yltävät poninhännälle. Koska hiukset tuntuivat pelkän vesipesun jälkeen rasvaisilta, päädyttiin kokeilemaan Lidlissä myynnissä ollutta Baby shampoota ja hyvin on meidän neidin hipiälle sopinut.

Äitiä vaivaa kuume...ei kuitenkaan mikään virustauti eikä edes vauvakuume vaan kärrykuume. Niin näppärästi kauppareissuilla toiminut turvakaukalo-rattaiden pyöräosa-yhdistelmä alkaa käydä pian pieneksi ja äiti onkin ihastunut Britaxin Verve-malliin. Ensin katseltiin Quinnyn Zappeja, mutta koska Verveissä oli muuten samanlaisten speksien lisäksi myös makuuasentoon kääntyvä istuinosa sekä pieni tavarakori, päädyttiin näihin. Tai siis äiti päätyi. Isä ihmettelee vieläkin tarpeellisuutta. Samalla kun tilataan Jeminalle pian isompi turvaistuin, tilataan varmaan kuitenkin nämä matkarattaat. Saadaan ne sitten mökkireissuille ja mahdollisille tuleville ulkomaanmatkoille kevyet rattaat. Mahdolliset käyttökokemukset kyseisistä rattaista otetaan mielellään vastaan!

Toinen, mitä mietitään on kantoväline sitten kun Baby Björn:in paljon käytetty Active-reppu jää pieneksi. Tänään katselin erilaisia reppumalleja ja ainakin Manduca tuntui mukavalta. Täytyy vielä tehdä tarkempaa tutkimusta aiheesta...

Kesälomaa ollaan nyt vietetty yhdessä viikon verran. Oltiin melkein viikko mökillä. Juhannusta vietettiin perheen kesken (meidän pikkuperhe plus äidin vanhemmat ja mummo ja pikkuveli tyttöystävineen). Pyhien jälkeen meillä kävi siellä vieraitakin. Pikku-Pyry ihastutti taas läsnäolollaan ja ihanalla höpötyksellään. Etenkin Mies odottaa, että Jemina kasvaisi hiukan ja hänestäkin sukeutuisi yhtä supliikki ja toiminnallinen lapsi kuin Pyrtsistä. Keskiviikkona tultiin sitten kotiin ja pidettiin kisakatsomoa kavereille grillailun merkeissä. Torstaina vedettiin löysiä ja perjantaina äidin ystävä miehineen kävi katsomassa Jeminaa ihka ensimmäistä kertaa. Äitiä nauratti jälkikäteen pieni keskustelun pätkä ystävän kanssa. Vielä toistaiseksi lapseton ystävä kyseli äidin syötettyä Jeminan ja nostettua rintaa vasten röyhtäisemään, että "miten sitä oikein tietä, milloin vauva on röyhtäissyt?" Jemina sitten vastasi päästäen oikein kunnon possuröyhtäyksen...Nauratti kyllä ystävääkin.

Eilen Mies oli muuttoapuna kuukausi sitten vauvan saaneelle kaveripariskunnalle ja Jemina ja äiti Puistolassa mummolassa. Iltasella käytiin vielä ihastelemassa kaverien uutta asuntoa ja aiheuttamassa pahennusta kätisten väsymystä...Pahennuksesta vastasi siis Jemina. Noooh, tietävätpähän, mitä tuleman pitää. :)

Hampaita tehdään meillä, juu. Ja koska Jemina ei ole mikään tavallinen vauva, aloitetaan kulmahampaista. Vampyyrivauva :) hankaa kaikkea mahdollista suuhunsa ja kuolaa kuin berharndilainen.Tänä iltana alkoi korvan harominen ja koska muutama yö on nukuttu aika levottomasti, alkaa äiti jo toivoa, että ien antaisi jo periksi ja päästäisi hampaan läpi. Valkoisena se jo pullottaa oikealla leuassa. Sanomattakin selvää, että unirytmi on täysin kateissa. Yöllä kuitenkin syödään normaalein välein, mutta tuttia harotaan suuhun aiempaa useammin ja sen putoamiseen herää koko perhe! Kesäsään alettua ja öiden jo kertaalleen rauhoituttua jätettiin neidiltä kapalo pois, mutta jouduttiin ottamaan se uudestaan käyttöön nyt kun öisin kukutaan. Päiväunilla otetaan nyt se, mikä yöllä jää saamatta. Tänään nukuttiin 08.30-11.30 ja 13.15-15 ja 17-18. Yöunille nukahduskin tapahtui yllättäen jo ennen kahdeksaa. Toivottavasti aamuherätys ei tästä aikaistu.

Jalkapallofinaalissa pelataan kohta jo toista puoliaikaa, joten jospa minäkin menisin sitä katselemaan. Laitan Jeminasta uusia kuvia heti kun saan USB-portin läppäristä toimimaan ja kuvat siirrettyä kännykästä koneelle. Tiistaina mennään neuvolaan, joten sen jälkeen taas uusia pituus- ja painotietoja.

Hyvää yötä.

Nonna