Torstaina oltiin Jeminan kanssa vauvamuskarissa. Puolen tunnin muskarista neiti nukkui alkupuoliskon, mutta herättyään pääsi syliini katselemaan äitien laulua. Luulin neitiä kovinkin nälkäiseksi, sillä edellisestä syönnistä oli jo tovi. Neiti kuitenkin hetken aikaa sylissäni köllöteltyään päätti nousta istumaan, ekaa kertaa ja ihan itse. Loppuvartti könötettiin sitten istuma-asennossa uusia kenkiä hipelöiden...

Kotona sama temppu toistettiin vielä isän sylissä ja sitterissäkin. Näinollen päätettiin eilen miehen kanssa, että on aika lunastaa Jeminan ristiäislahjaksi saama syöttötuoli. Päiväunien jälkeen tehtiin retki Porttipuiston Kodin ykköseen ja Jemina sai oman tuolin!

1703093.jpg
Jemina naureskelee omassa tuolissaan

Kovin on tuoli vielä iso pienelle eikä edes yritetty muutamaa minuuttia pidempään neitiä siinä istuttaa. Ajattelin muutenkin, että ennen käyttöönottoa piirrän kankaista kaavat ja ompelen näitä alun sottaisempia ruokailuita varten kernistä suojukset pehmusteille.

Eilen olikin varsinainen hellepäivä. Mittari näytti vielä kuuden aikaan illallakin varjossa +29 astetta. Itse en pidä ollenkaan helteistä, päätä särkee ja on vetämätön olo, mutta Jemina näyttö nauttivan ilman sukkahousuja köllöttelystä. Yö kuumassa makuuhuoneessa (jokakesäinen riesa) sen sijaan sujui rauhattomasti; neiti nukahti yhdeksän aikaan, mutta nukkui tosi levottomasti yhdestä alkaen. Koko ajan sai olla laittamassa tuttia suuhun ja aina kun se putosi, herättiin itkemään. Nyt neiti nukkuu aamutorkkujaan isänsä kanssa yläkerrassa. Melkein 1½ tuntia on nukuttu, joten taidetaan ottaa viimeöisiä velkoja takaisin. Yritin itsekin nukkua, mutta yöllisen tuttirumban jäljiltä on selkä niin jumissa, että jalat huutavat hoosiannaa makuuasennossa.

Nyt kuuluu älinää, joten lienee ruoka-aika.

Nonna