Huomista on tässä perheessä odotettu kuin kuuta nousevaa. Mun pitkäaikainen musiikillinen ihastukseni Santana esiintyy Pori Jazzeilla. On varauduttu; haettu sadevaatteet lainaan Puistolasta (mun oma DryMaxx-puku on jo parhaat vuotensa nähnyt eikä enää pidä vettä, uusi on jo hankintalistalla), ostettu Jeminalle sateenkestävä Jonathan -haalari ja tietty ne pinkit Peltorit. Vielä pitäis pakata kaikki kasseihin ja autoon...

Vielä kun viime viikonlopun treffit ja mökkireissu peruuntuivat, alkaa tuntua siltä, että "kotiinsa on moni kuallut" (niinkuin vaari jaksaa muistuttaa). Seinät kaatuu päälle. On päästävä tuulettumaan. Kävinkin tiistaina ottamassa esimakua ulkoilmasta; Sinkkuelämää-leffan jälkeen oli _ihan pakko_ päästä fiilistelemään Phil Harmonicin tahtiin Raffaellon terassille. Väki terassilla oli joksenkin kauttaaltaan meitä kymmenisen vuotta vanhempaa mutta kuten nelikymppiselle jututtamaan tulleelle miesporukalle todettiin; musiikin ja siiderin takia tultiin, ei ihmisten. Ja kannatti. Isä ottaa sitten oman tuuletusreissunsa ensi viikon Tallinnan reissulla...ja ensi torstaina matkataan koko perhe ukilla vahvistettuna yhdessä Kotkaan sukuloimaan!

Huomenaamuna startataan siis auto ennen kymmentä. Sitä ennen mies meinaa vielä saumata alkuviikolla asentamansa eteisen laatoituksen. Matkalla haetaan kummipojan ristiäislahja kaiverruksesta ja sitten ajellaankin suorinta tietä kohti Poria. Konserttialueelle pääsee klo15 ja klo 21 asti yritämme viihtyä ja viihdyttää Jeminaa parhaamme mukaan. Pikkasen jännittää neidin sopeutuminen meteliin ja Peltoreihin.

Tänään käytiin jo vähän harjoittelemassa metelin sietoa...ja hyvin sujui. Helmikuiset vauvat kokoontuivat Laajasalossa viettämään yhdessä kesäpäivää. Osa porukasta oli nähnyt toisensa jo aiemmin keväällä, mutta me päästiin vasta nyt ensi kertaa mukaan. Ja hienosti meni.

Yö meni vähän levottomasti, joten päätettiin ottaa Jeminan kanssa yhdessä aamutorkut. 8-9 nukuttiin, sitten vaihdettiin vaipat, meikattiin vähän (äiti vaan) ja pakattiin autoon vaunut ja muut päiväretkelle tarvittavat kamat. Automatka meni ensin lauleskellessa; Jemina lauloi serenadia tuttiketjun leijonalle ja äiti jammaili radiosta tulevien biisien tahtiin ajaessaan, mutta loppumatkasta takapenkin neidin oopperan kummitus -sitaatti vaati jo pysähtymistä ja tutin asettamista. Karjunta loppui juuri kun tultiin kyläpaikan pihaan.

Meitä olikin paljon! Ainakin 6 äitiä ja vauvaa, kolme isää ja aika monta isosisarusta. Ja vauhtia ja vaarallisia tilanteita Mutta mikä hauskinta, kaikki vauvat olivat hereillä yhtä aikaa ja pääsivät yhteiskuvaan. Ja äidit saivat turista (imetyksestä, vaipoista, rattaista...aah ne ikuisuuspuheenaiheet!). Ja tehtiinpä muutama kirpparikauppakin siinä sivussa. Jemina viihtyi hyvin sylissä, otti jopa kaiken metakan keskellä torkut äidin pidellessä käsiä neidin korvilla (eli voi olla, että väsähtäessä huomenna Peltoritkin kelpaa) ja katseli muita vauvoja ihmetellen. Megakakatkin piti sitten heti puhtaaseen vaippaan vääntää (mehän kakataan aina kylässä:) ja äiti pääsi tuplavaihtoon.

Kotimatkalla poikettiin hakemassa postista Ergo New Generation -reppu. Reppu matkasi meille nettitutulta Kajaanista. Kokeilemme sitä nyt viikon verran, jos se kotiutuisi meille BabyBjörnin Active-mallin jatkoksi. Isäntä on nimittäin kovin tykästynyt jälkimmäiseen. Äiti pärjäisi hyvin liinallakin, mutta isä kokee sen vaikeaksi sidonnaltaan.

Jemina nukahti kylästä lähteissä heti autoon ja nukkui aina jälkiruokaan asti, kun vanhemmat poikkesivat Helmi-grilliin lounaalle. Ruoka olikin taas aivan älyttömän hyvää. Ja mikä parasta, suuren annoksen jämät sai mukaan dogibagiin...Kiva että meidänkin muuten kaljakuppiloiden kansoittamalle ostarille on eksynyt tuollainen Helmi. Ja hyvä, että arkisin lounastavat työläiset ovat sen löytäneet, eihän tuo muuten pystyssä pysyisikään. Ihana paikka kaiken kaikkiaan!

Kotona sitten syötiin uutta Jeminan uutta herkkua vadelma-ruusunmarjasosetta välipalaksi ja mentiin pitkille päikkäreille vanhempien sänkyyn (tappiokseni täytyy myöntää, että neiti vietti siinä suurimman osan viime yöstäkin:). Nyt jo puolitoista tuntia unta täynnä, eli me mennään toistekin vauvatapaamiseen...ja siirretään suosiolla pitkien päikkärien yrittäminen myöhempään iltapäivään. Onhan se toisaalta paljon järkeen käyvämpääkin; Jos Jemina on hereillä 06-20, on luonteva aika päiväunille puolessa välissä hereilläoloa eli klo 13 jälkeen. Ehkä tähän täytyy äidinkin asennoitua. Oppia ikä kaikki!

Nyt tämä äiti lähtee tekemään listaa pakattavista tavaroista ja pakkaamaan niitä, mitä kykenee pakkaamaan herättämättä makkarissa nukkuvaa Jeminaa ja sohvalla torkkuvaa iskää (eli vaipat vessasta). Illalla tulee vietä kavereita grillailemaan!

Oikein ihanaa viikonloppua! Toivokaamme auringonsäteitä Porin (ja sunnuntaina Tampereen) suuntaan.