Vuodatus oli tauolla juuri kun mun piti tulla eilen vuodattamaan. Nyt näyttää hieman ulkoasukin parantuneen ja ääkkösetkin näyttää ihan oikeilta. Ehkä tämä palvelu saa sittenkin multa vielä jatkoaikaa. Varsinkin, kun väsymykseltään mies ei ole ehtinyt uutta blogia mulle väsäämään. Täysin ymmärrettävää tässä elämäntilanteessa.

Kolme viimeistä yötä on nyt mennyt ilman yösyöttöä. Silloin kun viimeksi kirjoittelin, oli täti juuri tullut kylään ja yöllä Jemina yritti imeä, muttei tissistä tullut mitään (ilmeisesti joku menkkojen aiheuttama hetkellinen maidon tuotannon seisokki). Yllätyksekseni koko seuraavana yönä ei pyytänyt maitoa kertaakaan.  Kolme yötä on siis mennyt ilman  maitoa.

Piti kirjoittaa "mennyt" sillä en voi sanoa, että olisi nukuttu. Jotain nyt on...En ymmärrä. Jemina nukkuu ihan hyvin iltayön kahdeksasta puoli kahteentoista. Sitten alkaa ravi. Reilun puolen tunnin välein noustaan sängyssä seisomaan ja huudetaan. Viimeyönä jaksoin kolmeen asti ja kun kolmelta Jemina huusi, en herännyt. Mies, joka nukkuu korvatulpat päässä heräsi, minä havahduin hänen sängystä nousuunsa. Hän meni rauhoittamaan Jeminaa, mutta koska vain äiti kelpasi ja itku meni jo ihan hysteeriseksi, jouduin nousemaan apuun. Aiemmilla herätyksillä riitti tutin pistäminen suuhun ja kaataminen takaisin kylkiasentoon, mutta tällä kertaa sain paijailla ja tassutella puolisen tuntia niiskuttavaa neitiä. Mies sitten apeana odotteli sängyssä. Oli tosi surullinen, ettei kelvannut lohduttajaksi.

No, Jemina nukahti....vain herätäkseen jälleen puolen tunnin päästä. Silloin otin neidin viereeni ja nukutin siihen. Mutta siinäkin neti heräili puolen tunnin välein kunnes kuudelta luovutin ja noustiin ylös. Jätin miehen nukkumaan, mutta itseänikin väsyttää aivan tajuttomasti. Kolme yötä olen siis nukkunut n. 22-05 heräten puolen tunnin välein. Ja tässä olotilassa pitäisi viimeistellä lopputyöraportti ja harjoittelupäiväkirja ja lukea tasan viikon päästä olevaan menetelmätenttiin...ei tule kesää.

Lisäksi ajattelin, että olisin mennyt ke-pe puolen päivän aikaan luennoille, mutta taitaa jäädä haaveeksi. Vaari ja Mummi potevat molemmat influenssaa ja vaikka Jemina olisikin rokotuksen saanut ja siten immuuni taudille, en minä halua sitä. Ensi viikko kiirettä koulussa ja sitten alkaa kolmen viikon harjoittelu. Just tähän väliin ei pysty.

Kirjoitin otsikoksi viestille "seisoo". Ja niin se tekeekin. Jemina on nyt kahtena päivänä jäänyt lattialle töröttämään kun olen päästänyt irti käsistä kävelytyksen jälkeen. Kädet levällään kuin pingviinillä, neiti seisoo virnistellen kunnes rohkeus loppuu ja kyykistyy. On se vaan niin suloisen näköistä! Ihana seurata, miten vauvasta sukeutuu pikku hiljaa pikkuneiti.

Tv on tajuttu. Halleluja! Mikä sen parempaa potalla istumisviihdettä kuin uusi lempiohjelma Hello Kitty. Näköjään se vaati sen uuden telkkarin. Viikon on tuo konhe meillä asunut ja tasan saman ajan Jeminakin on sitä aina muutaman sekunnin kerrallaan jäänyt katselemaan. Hallelujaa ylistän sen tähden, että nyt ei enää tarvitse neitiä viihdyttää potalla vaan ehdin ehkä syödä itse aamupalan sillä aikaa kun neiti vääntää...

Kakka on tullut pottaan nyt kahden viikon ajan ja samoin isoin pissasatsi aina unten jälkeen. Samalla on keksitty, että on kivaa työntää käsi pottaa, kun siellä on pissaa. Tooosi kiva, jee. No, mutta tärkeintä, että pesukone käy nyt yhden kerran kahdessa päivässä vähemmän, kun vaippojen kulutus on selkeästi vähentynyt.

Jemina on oppinut sellaisia temppuja viime aikoina, että oksat pois. Lempihommia on nykyään akvaariotavaroiden levittely, kenkien heittely kenkähyllystä, hoitolaukun ja äidin käsilaukun purkaminen pitkin eteisen lattiaa ja lelulaatikoiden kaataminen ja lelujen levittely ympäri lattiaa.

(tähän tulee kuva Jeminasta tämän aamun leikeissä kunhan vuodatuksen kuvapalvelin suostuu toimimaan)

Lisäksi neiti on oppinut nousemaan seisomaan akvaariotasolle ja liu'uttamaan itsensä sitä pitkin portaiden alle niin, että pää vain kolisee portaiden metallirakenteisiin. Ja huutohan noista tempuista aina seuraa, kun kaatuillaan miten sattuu. Pelkäsin jo viime neuvolakäynnillä, että täti rupeaa ehdottelemaan yhteistyötä perheneuvolan tai lastensuojelun kanssa kun neiti on niiiiin mustelmilla.

Ja tämä on vasta alkusoittoa. Lisäksi neiti tunkee itsensä mitä ahtaampiin paikkoihin alkaen pesukoneen rummusta päätyen portaiden alle. Sieltä jumista sitten pettyneenä huudetaan äitiä tai isää apuun, kun ei mahdukaan. Sähköjohtoja rapataan minkä ehditään ja sormia yritetään tunkea pistorasioihin. Ja kaikki mahdollinen tungetaan suuhun. Juuri äsken poistettiin neidin suusta pussin sulkija. Mistä lie sen löytänyt. Aamummalla löytöni oli pikkukivi.

"ävvävväyvän" sanavarastoakin on kartoitettu; Nyt irtoaa jo syliin nostettaessa sana "memmää" (mennään. Ja vilkutukset perään). Nukkumaan vaunuihin laittamista vastustellaan huutamalla "ei-ei-ei-ei" ja muuten huudellaan tavuja "em-mää-em-mää" (johon äiti kysyy, et mitä sä et?) ja "mom-mom-moo". Matoa pyydellään edelleen "mam-mam-maa" ja syödessä jos suuhun lapattava ruoka maistuu kuuluu "mam-mam!"

Jemina oppi vihdoin pärisemään ja isä opetti Jeminan näyttämään kieltäkin. Nyt molempia tehdään silloin kun halutaan huomiota. Neiti kiipeää esim. kun laitan ruokaa kiinni lahkeeseen ja alkaa päristellä ja näytellä kieltään.

Edistysaskeleita siis tulee joka päivä. Ja huomaan, että neiti ymmärtää päivä päivältä yhä paremmin myös sanallisia ohjeita, mikä helpottaa toimintoja huomattavasti. Enää ei tarvitse koko pukemisrumban ajan kiljua, kun äiti kertoo, että "mennään ulos". Ankeriasmaisen kiemurtelun sijaan autetaan äitiä laittamaan hanskat oikeaan paikkaan ja toistellaan "memmää" vilkuttaen.

Nyt kun vielä opittais nukkumaan....*huokaus*

Neuvoin juuri miestä, joka puki kiljuvaa, mieluiten nakuna konttailevaa Jeminaa pottailun jälkeen:

N: Sun pitää jutella sille esim. nyt laitetaan bodyn napit kiinn "nips, naps neppari". Kato nyt, niin se rauhoittuu.

M: Nyt Jemina laitetaan "suck-suck-sukkahousut"

N: :D

Tämän myötä toivotan teille hyvää loppiaista ja painun riisumaan joulukoristeet kämpästä. Jos vaikka saisin aikaseksi kirjoittaa joulusta jotakin iltapäivällä kuvien kera. Kännykkä alkaa taas olla täynnä kuvia. Neidistä tietty enimmäkseen.

Nonna