La 25.7. Pakkasimme aamupäivällä kimpsut ja kampsut mummilta ja vaarilta lainaamaamme  7-hengen Chevrolet Venture -autoon  ja lounaan jälkeen otimme suunnaksi Turun.  Kävimme yhdessä Jeminan kummisedän ja pikkuserkkupojan kanssa katsastamassa Tall Ship´s Racen mahtavat purjeveneet Aurajoen rannassa. Iltaa vietimme Jeminan kummien luona herkutellen Tortilloilla ja nauttien yhteisen sävelen melko nopeasti löytäneiden lasten puuhien seurailusta.

Pikkuneiti ihmettelee väkijoukkoa.

Su 26.7. Koko päivä oli varattu Naantalin Muumimaailmaan  tutustumiseen. Sää suosi meitä; ennustuksista huolimatta päivä oli varsin lämmin ja aurinkoinen.

Muumimaan porteilla

Heti Muumimaailmaan päästyämme pikkuserkkupoika Patu kävi päiväunilleen ja söimme lounasta Jeminan kanssa. Jeminakin nukahti ja äidit päästettiin Muumikaupan tarjontaa ihmettelemään. Mukaan tarttui Muumipaita, magneettikirja ja Pikku Myy -kaulakoru.

Uni voitti Muumimaan ihmeet

Jeminan herättyä tutustuimme muumeihin ja muumitaloon. Jemina ihasteli etenkin papan suurta hattua.

Vilijonkka joukkioineen sekä Niiskuneiti

 

Isä ja tytär Ergoillen

Jemina Muumipapan tuolissa

Iltaohjelmassa eväiden valmistus aamuksi ja auton pakkaaminen. Kävimme Muumimaailmasta tullessamme kaupan kautta hakemassa evästarpeet ja lapsille ruokaa ja maitoa. Pakkasimme rattaat auton takakonttiin ja kaikki muut tavarat aamun aikaista lähtöä varten auton katolle valmiiksi. Onneksi olimme ottaneet kuormaliinat ja suuret matkalaukut mukaan, sillä takakontti oli aivan täynnä, kun sinne sullottiin kahdet rattaat.

Valmistauduimme aikaiseen lähtöön myös käymällä saunassa. Jemina pääsi isänsä kanssa suihkuun ja söimme iltapalaksi matkalla ostamiamme tuoreita herneitä ja vadelmia.

Ma 27.7. Herätyskello soi 6.00. Yö oli ollut molemmilla lapsilla melko levoton, joten etenkin äidit ja lapset olivat hyvin väsyneitä. Meidän oli oltava satamassa jo klo 7.15. Aamupala pakattiin mukaan ja unikeoksi valittu Jemina herätettiin, potatettiin ja pakattiin autoon yhdessä Patu-pojan kanssa.

Pikkuneiti 5 min herätyksen jälkeen. Vähän on kummissaan.

Miehet pudottivat meidät äidit ja lapset terminaalille ja jatkoivat autojonoon.

Satamassa haukotutti.

Pienen sähläyksen jälkeen saatiin lähtöselvitys tehtyä ja söimme aamupalan piknikinä satamassa jonottaessamme laivaan. Jemina nukahti heti aamiaisen jälkeen ja nukkui noin 40 minuutin torkut.

Koska lapset nukkuivat aika eri aikaan päiväunet, olimme varanneet laivasta hytin. Patun suunnatessa päiväunille heti 10 jälkeen, tutustuimme Amorellan lasten leikkitiloihin. Laivalla alemman kerroksen leikkihuone ja pallomeri oli varattu alle kouluikäisille ja kokoustilat muutettu isompien lasten leikkipaikaksi. Järjestely sopi meille hyvin, sillä leikkihuoneen vieressä oli sopivasti niin laivan cafeteria kuin lastenhoitohuonekin.

Jemina söi lounaan cafeteriassa ja suuntasimme sen jälkeen koko perhe hyttiin. Jemina nukkui jo matkalla rattaisiin, Mies jäi alasänkyyn läppärin kera vahtimaan neidin unta ja äiti sai kivuta yläsänkyyn päiväunille. Heräilimme vasta klo 15 jälkeen. Uni teki selvästi molemmille perheen naisille enemmän kuin hyvää.

Päiväunten jälkeen hytissä välipalalla

Koska laivan buffet oli varaushetkellä jo täynnä, varasimme Food Gardenista pöydän klo 16.

Kippis ja kulaus. Näin lähti Cola isän lasista.

Harmiksemme a la carte osoittautui melko surkeaksi ja lapsivihamieliseksi paikaksi. Söimme vähän turhankin nopeasti ja jatkoimme lapsiystävällisemmille alueille. Samalla päätimme perua tulomatkan varauksen.

Pallomeren kuningatar

Äiti ehti hetken kuvata saaristoakin

Laiva saapui Tukholmaan klo 18.55 paikallista aikaa. Koska kello oli Suomessa jo 20, Jemina alkoi kitistä iltapuuroa jo jonottaessamme ulos laivalta. Syötin matkalla iltapuuron kylmänä purkista ja Jemina nukahti heti vaipanvaihdon jälkeen autoon päästyään.

Pienen harhailun jälkeen löysimme Tukholmassa E4-tielle ja suuntasimme kohti Norrköpingiä. Perille Scandic Hotel Norrkoping Cityyn pääsimme paikallista aikaa klo 21. Jemina nukkui autosta rattaisiin ja rattaista hotellin matkasänkyyn siirroista huolimatta hyvin.

Ti 28.7. Jemina heräsi paikallista aikaa klo 6. Tunnin odottelun jälkeen pääsimme syömään aamiaista hotellin ravintolaan. Mies kävi tässä välissä lenkillä. Aamupalan aikana ulkona satoi, mutta heti, kun pakkasimme itsemme autoon ja otimme suunnan kohti Kolmårdenia, sade lakkasi. 

Päästyämme eläinpuistoon, päätimme aloittaa Safari-kierroksesta. Jemina söi lounasta autojonossa ja oli ihan nukahtamispisteessä, kun viimein 1,5h odotuksen jälkeen pääsimme safarille. Neiti tsemppasi kuitenkin ihanasti ja jaksoi kuin jaksoikin katsella eläimet.

Safarin jälkeen parkkeerasimme auton ja laitoimme lapset vaunuihinsa. Molemmat nukahtivat heti, joten pääsimme aikuisporukalla lounaalle. Pasta-aterian jälkeen kiersimme hetken eläinpuistossa. Molemmat lapset heräsivät noin 2,5h unien jälkeen.

Isän reppuselässä Kolmårdenissa

Kävimme katsomassa tiikereitä, koti-eläimiä

Everlantit

ja norsuja ja suuntasimme takaisin hotellille. Jemina söi purkkiruokaa kylmänä autossa.

Hotelliin päästyämme kävimme vielä tutustumassa oman perheen voimin hotellin kuntosali- ja saunaosastoon. Jemina sukelteli innoissaan porealtaassa.Söimme illallista hotellin ravintolassa ja Jemina nukahti heti puuron syötyään rattaisiin. Siirsin hänet omaan sänkyyn nukkumaan.

Ke 29.7. Aamiainen Hotellilla. Suuntasimme vielä toiseksi päiväksi Kolmårdeniin. Olimme suunnitelleet aloittavamme kierroksen Tropicariosta, mutta pettymykseksemme se ei kuulunutkaan pääsylipun hintaan. Kävimme katsomassa uudelleen tiikereitä ja jonottaessamme Delfinaarioon, syötin Jeminalle purkkiruoan ja nukutin hänet. Mies jäi vahtimaan neidin unia ja äiti pääsi serkkunsa kanssa katsastamaan delfiinit.

Lounas vaihtui surkean tarjonnan vuoksi jäätelöannoksiin ja niiden voimalla sinniteltiin takaisin Norrköpingiin. Jemina söi taas kylmää purkkiruokaa ja vaihdoimme vaippoja paikallisessa leikkipuistossa. Jeminalta oli mennyt maha sekaisin laktoosia sisältäneestä maitojuomasta ja kakkaa tuli vähän joka välissä. Onneksi ripuli ei vaikuttanut neidin mielialaan, vaan Jemina oli oma iloinen itsensä koko päivän.

Leikkipuiston kahluualtaaseenkin ehdittiin vielä iltapäivän aikana pulikoimaan. Matkakäytössä olleet maissivaipat venyvät mielenkiintoisesti kastuessaan :)

Söimme taas illallista hotellin ravintolassa. Tällä kertaa, neiti oli vielä hereillä, kun palasimme huoneeseemme. Jäin nukuttamaan häntä ja lukemaan s-postia samalla. Mies lähti "viimeistelemään reissusuunnitelmia" serkkuni kanssa. 

To 30.7. Aamupala hotellilla. Aamupalan jälkeen miehet lähtivät kiinnittämään matkalaukkuja auton katolle ja äidit lasten kanssa viereiseen puistoon purkamaan energiaa ennen päiväunien aikana suoritettavaa automatkaa. Söimme lounasta kaupungin läpi virtaavan joen rannalla ravintola Carl Johanin kahvilakiskasta ja kävimme vielä vaihtamassa yhdet ripulivaipat hotellilla.

Hotellihuoneiden  luovutus oli klo 12 . Lapsen nukahtivat melkein heti autoon päästyään ja ajoimme suoraan New World Hotelliin . Hotelli osoittautui melkoiseksi pettymykseksi. Mainostettu Aasialainen ravintola oli suljettu kesäkaudeksi eikä hotellissa ollut ilmastointia. Jo vilkaisu ikkunasta kertoi, että hotelli sijaitsi suoraan kehätien varressa, joten ikkunan avaamisestakin sai vain haaveilla.

Olimme suunnitelleet päiväohjelmaksi Junibackenia, mutta koska ajomatka Norrköpingistä hotellille kesti suunniteltua kauemmin ja kello kävi paikallista aikaa jo 15 (Junibacken oli avoinna vain klo 18 saakka) etsimme hetken netistä vaihtoehtoisia leikkimahdollisuuksia. Löysimme hetken etsittyämme paikallisen HopLop-ketjun Andy´sin. Lähin Andy´s sijaitsikin vain 7 km päässä hotellista kauppakeskuksen yhteydessä. Sinne siis!

Ja jälleen pallomeressä.

Söimme vuorotellen leikkipaikan yhteydessä olleessa Wayne´s coffeessa lounasta lasten leikkiessä. Vasta iltakuuden aikaan saimme houkuteltua lapset ulos, niin hauskaa oli! Söimme kauppakeskuksen italialaisessa ravintolassa illallista ja Jemina sai iltapuuroa. Oletin hänen nukahtavan autoon, mutta neitipä sinnittelikin hereillä.

Yöstä muodostui tuskainen. Liian pienessä pinnasängyssä nukkumaan joutunut Jemina pyöri ja kolisi pitkin pehmustamattomia laitoja ja me vanhemmat pyörimme yltä päältä hikisinä omissa sängyissämme. Oli sietämättömän kuuma. Nukuimme molemmat max 2h.

Pe 31.7. heräsimme herätyskellon soittoon paikallista aikaa 5.00. Olimme tilanneet aamupalan huoneisiin klo 5.30. Miehet lähtivät laittamaan matkatavaroita katolle ja jäin odottelemaan aamupalaa. Sitä ei kuulunut vielä 5.45 mennessä, joten koputin naapurihuoneeseen, josko he olisivat saaneet omansa, mutta ei. Miehet palasivat ja kertoivat alakerran tiskillä olleen jotakin aamupalan näköistä. Suuntasimme sinne, luovutimme huoneet ja teimme nopeasti pari leipää.

Klo 6.15 meidän oli jo oltava satamassa!!! Koko porukka vaikutti väsyneeltä ja kiukkuiselta. Tällä kertaa ajoimme koko porukka autolla laivaan ja siirsimme lapset erinäisen sählingin siivittäminä rattaisiinsa. Jätettyämme hyttiin tärkeimmät tavarat, suuntasimme kohti Cafeteriaa tuoreen kahvin toivossa. Jemina oli edelleen kuralla ja nukahti parin vaipanvaihdon jälkeen rattaisiin torkuille. Torkkujen jälkeen kävimme katsastamassa laivan. Isabellalla koko 10 kerroksen kokousosasto oli muutettu Muksulaksi. Wau, mitä palvelua! Lukuunottamatta Cafeteriassa suoritettua ruokailua ja hytissä nukuttuja päiväunia, vietimme koko matkan siellä!

Laiva saapui Turun satamaan klo 19.50. Jemina söi taas puuron ennen autoon menoa ja nukahti melkein heti satamasta lähdettyämme. Veimme pikkuserkkupojan perheineen kotiinsa ja purimme autosta heidän tavaransa. Neiti heräsi ja kakkasi ja vaipan vaihdon jälkeen suuntasimme kohti kotia. Puolen tunnin hereilläolon jälkeen uni maistui taas ja kotiin päästyämme, n. klo 23, saimme kantaa nukkuvan lapsen sänkyynsä jatkamaan uniaan.

Reissusta jäi tosi hyvä fiilis. Vaikka etukäteen pelkäsin kahden niin eri rytmissä olevan lapsen kanssa reissaamista hieman, kaikki sujui kuitenkin yhdessä sopimalla ja uudelleen rytmittämällä tosi hienosti. Koska lapset nukkuivat suht. hyvin vaunuissakin, jäi meille aikuisille aikaa yhdessä jutteluun ja paikkoihin tutustumiseen. Varmasti parin vuoden päästä lapset saisivat paljon enemmän irti eläinpuistosta ja Muumimaailmasta, mutta mikään ei estä uutta reissua. Tämä sopi ainakin tämän porukan kesäloman viettotavaksi mainiosti.

Nyt olemme palanneet arkeen ja harjoittelemme elämää ilman puistoruokailuja. Jeminasta on tullut tosi kova höpöttämään. Matkalta tarttui mukaan rutkasti uusia sanoja; muumeista ja eri eläimistä höpötetään taukoamatta. Eilen kuulimme ensimmäiset kaksisanaiset lauseetkin "Cia nukkuu" todettiin, kun naapurin likkaa kärrättiin unisena vaunuissaan ja viime yönä vaadittiin kovaäänisesti pääsyä "äitin känkyyn" :D. Yöt sujuvat hyvin uudessa isojen tyttöjen sängyssä noin aamukuuteen, jolloin Jeminan huoneeseen alkaa paistaa aurinko ja neiti siirtyy meidän väliimme potkimaan. Uskon kuitenkin syksyn pimeämpien aamujen tekevän tehtävänsä ja auttavan neitiä nukkumaan omassa sängyssään koko yön.