Viikon päästä juhlitaan kaksivuotiasta Jeminaa. Koska blogipäivitykset ovat laahanneet niin pahasti perässä, päätin, että tämä päivitys ehtii ajoissa.... :)

Jemina vaikuttaa aika tavallisetla, joskin kielellisiltä taidoiltaan poikkeuksellisen lahjakkaalta kaksivuotiaalta. Hän taitaa olla oikea tyyppiesimerkki esikoisesta, vähän pikkuvanhan oloinen ja puhelias, mutta sellaisilta taidoiltaan, joita voisi oppia sisaruksilta, selvästi samanikäisiä perheensä toisia tai kolmansia lapsia heikompia (esim. ei osaa vielä leikata saksilla, käydä potalla, riisua/pukea itse tai hypätä tasajalkaa).
 
Jemina on käynyt potalla 6kk lähtien ja vaan max kerran kuussa tulee kakka vaippaan. Silloinkin yleensä niin, että on mennyt maha sekaisin jostain. Jeminallahan todettiin laktoosi-intoleranssi joulun jälkeen. Pissalla käydään potalla aina herätessä ja ruoan jälkeen, usein myös ulkoa tultaessa. Vaipat on silti vielä märät vaikka pottaa aina tuleekin pissa. Ollaan monta iltaa oltu nyt harkkahousuillla ja huomaan, että Jemina pitää käyttää potalla noin 30 min välein, ettei tule housuun. Täyskestoillaan edelleen (tai siis lomareissuilla on kertikset, muuten kestot). Uusi yövaippasysteemi on juuri hakusessa, kun tämänhetkinen paketti ei enää tunnu riittävän.
 
Jemina ei vielä osaa pukea tai riisua itse. Harjoitellaan kovasti, mutta pinna ei tahdo riittää. Oikeastaan vain housut Jemina osaa pukea itse. Sukat, housut ja sukkahousut lähtevät jalasta melko ripeästikin, jos on kylpyä tai uintia tiedossa, mutta paidan riisumisessa ollaan välittömästi "jumissaaaa".  Neiti on muutenkin tosi temperamenttinen tapaus. Etenkin nykyään huutoa tulee vähän joka asiasta ja tulistutaan sekunnin sadasosassa, jos palvelu ei pelaa. Tiedän jo ennalta, että kun alan laittaa lounasta, Jemina huutaa joko keittiössä "leipää/maitoa/mitätahansaonesillä" tai ruokapöydässä lisukkeita pikaisesti mikrossa lämmitetylle aterialle.
 
Jemina ei myöskään ole motorisesti kovin taitava tai hän on aika arka liikkumaan. Käsien motoriikka on ikätasoista, jopa parempaa, sillä käsien varassa on roikuttu jo pitkään tangosta kiinni pitäen, mutta jalkojen motoriikka huomattavasti heikompaa. Vaikka Jemina oppi kiipeämään portaita jo ennen kuin oppi kävelemään, kiipeää hän aina edelleenkin kontaten rappuset ylöspäin, alaspäin tullaan liukuen pepullaan naama tulosuuntaan päin. Hän osaa kyllä kävellä portaita molempiin suuntiin, muttei luota siihen, että pysyisi pystyssä. Enemmin hän huutaa yläkerrassa "äiti tulee hakemaan" kuin tulee itse. Hän ei lisäksi vieläkään osaa hypätä tasajalkaa. Ulkona lumessa kävelykin tuottaa tuskaa ja "äiti kantaa/nostaa" huutoa kuuluu lähes taukoamatta.
 
Jemina on ihan hyperaktiivinen (äitikin on välillä ammatillisessa mielessä huolissaan). Paikoillaan pysyminen tuottaa suuria vaikeuksia. Rattaissa istutaan juuri se pakollinen aika, minkä paikasta toiseen siirtyminen vaatii, muttei kuitenkaan haluta kävelläkään. Yleensä vaaditaan "äiti kantaa". Sohvalla tv:tä katsoessaankin Jemina tekee kuperkeikkoja tai kieppuu ympyrää. Ruokapöydässä äiti on säännöllisesti potkuja vastaanottamassa. Tripp Trappista otettiin vasta n. viikko sitten vauvakaaret ja selkänoja pois. Kaarta joudutaan käyttämään harvase päivä kuitenkin, kun pieni peppu ei millään malttaisi pysyä paikoillaan. Jos Jemina on kovin nälkäinen, hän malttaa syödä itse, mutta pahimman nälän mentyä, alkaa huuto "potalle". Käytännön syistä (jotta äitikin ehtisi syödä) meillä on potta edelleen olohuoneessa. Jemina on oppinut hilaamaan pottaa ympäri kämppää ja haluaa ruokapöydästä vaan potalle leikkimään (ovelaa...). 
 
Meillä laahaa selvästi muu kehitys nyt puheen kehityksen hurjan tahdin takia.,. Jemina puhuu todella sujuvasti, tekee kysymyksiä ja kuvailee asioita. Sanoja on tuhansia, lauseet parhaimmillaan 8-9 sanaisia. Lisäksi Jemina laulaa jo kymmeniä lauluja alusta loppuun. Jemina muistelee myös asioita, joista ei ole puhuttu pitkään aikaan. Esimerkiksi kun pari viikoa sitten kerroin Jeminalle, että lähdemme muutaman viikon kuluttua laivalla Ruotsiin ja mennään katsomaan Peppiä (Junibackeniin), Jemina yllätti mut vastaamalla "Jemina meni punaisella laivalla P:n (pikkuserkkupoika) kanssa sinne Espaimaan (Espanjaan...oikeasti kyllä Ruotsiin) katsomaan tiikereitä". Emme siis olleet puhuneet mitään viime kesän lomamatkasta sen kummemmin eikä vielä kesällä Jemina puhunut kuin yksittäisiä sanoja. Olin tosi yllättynyt.
 
Jemina käyttää myös sujuvasti eilen ja huomenna -käsitteitä kuvaamaan mennyttä ja tulevaa. Lisäksi puheessa vilahtelee paikanmääreitä, adjektiiveja. Tänä aamuna pyysin Jeminaa viemään shampoopullon kylpyhuoneeseen. Hän kävi kylppärissä ja tuli takaisin sanoen "Jemina ei pysty, kuivausrumpu on liian korkealla". Ajattelin, että neiti olisi jättänyt shampoon penkille, mutta ilmeisesti hän oli halunnut laittaa sen paikoilleen kuivarin päälle.
 
Jemina on todella rutiinien orja, niin hyvässä kuin pahassakin. Hän nukkuu aika säännöllisesti 21-07.30. Päiväunia nukutaan 13-15/16. Jos päiväunet alle kaksi tuntia, Jemina rupeaa tuntia aiemmin pyytelemään sänkyyn nukkumaan sanomalla "Jemina väsynyt" ja hieromalla silmiään. Usein edelleen lounaspöydässä pyydellään päiväunille vaunuihin. Vaunuissa nukkumisesta alkaakin tulla ongelma, sillä Jemina ei edelleenkään suostu nukahtamaan päiväunille sänkyynsä vaikka on selvästi väsynyt ja iltaisin sänkyyn jäädään itse nukahtamaan. Rattaisiin sen sijaan nukahdetaan alle kymmenessä minuutissa. Odotankin kauhulla sitä hetkeä, kun Jemina ei enää mahdu rattaisiin nukkumaan. Lisäksi ruoka on oltava pöydässä aina samaan aikaan, jos myöhästytään viisi minuuttia alkaa armoton ulvonta "maitopulloooooo".
 
Jemina on tosi kiinnostunut muista lapsista, juttelee heistä paljon ja viihtyy leikissä tuttujen ja tuntemattomien lasten kanssa. Hän on kuitenkin tosi tarkka omasta reviiristään ja esim. tänään puistossa meni tosi vaivaantuneeksi, kun toinen lapsi, vähän isompi poika tuli mukaan leikkiin ja tuli tosi lähelle välillä jopa tönien. Toinen tärkeä kiinnostuksen aihe on kirjat ja kirjaimet. Jemina osaa jo nimetä kymmenkunta kirjainta ja luettelee numerot 1-10 ulkomuistista. Lisäksi hän osaa tutut kirjat sanasta sanaan ulkoa ja lukee itse itselleen. Lisäksi Jemina tykkää palapeleistä ja piirtämisestä/värittämisestä. Pikku hiljaa paperiin alkaa muodostua jo ihan ymmärrettäviäkin muotoja.
 
Mielestäni Jemina on kielellisiltä taidoiltaan miltei kolmivuotiaan tasolla ja motorisilta taidoiltaan vastaa omaa ikätasoaan. On ollut tosi ihanaa seurata Jeminan kehitystä näin läheltä ja tällä hetkellä teen kaikkeni, jottei minun tarvitse vielä mennä ensi syksynä töihin vaan saan jäädä kotiin nauttimaan äitiydestä. Kyllä nää ihanat pusuhalit, mitä tuolta neidiltä ihan jatkuvasti saa, pelastaa päivän niiden uhmakohtausten ja huonojen yöunienkin jäljiltä! <3
 
Nonna