Kun vuoden vaihteessa päätin suorittaa kevään aikana erityispedagogiikan aineopinnot ja laajentaa kehittämistehtäväni proseminaariksi, tiesin, että oli tehtävä tiettyjä uhrauksia. Yksi uhrauksista näyttää olleen tämän blogin päivittäminen. Jeminan odotus- ja pikkuvauva-aikana päivityksiä oli päivittäin, sitten viikottain. Jossain vaiheessa päivityksiä ehti kirjoittamaan vain kuukauden välein ja nyt tuntuu, että väli alkaa venyä kahteen kuukauteen.

Olen miettinyt monena iltana, että sitä ja tätä pitäisi saada laitettua blogiin, mutta kun vihdoin ehdin koneen ääreen rauhassa, kaikki ajatukset ovat kadonneet päästä. 

Kevät tulee vauhdilla. Vaikka luulin, että talvella sataneet ja pihaan kertyneet lumet olisivat kinoksina vastassa vielä kesäkuussakin, mutta näin vain pääsiäisenä ja vähän sen jälkeen sataneet vesikuurot tekivät tehtävänsä ja huhtikuun puolivälissä järjestettyjen pihatalkoiden aikaan lumi oli jo poissa.

Tässä kuitenkin muutama kuva vielä helmikuusta.

Kipinäpuiston laskiaistiistain ohjelmaan kuului paloauton vierailu. Jemina ihmetteli auton välineistöä silmät suurina muttei uskaltautunut vielä kurkistamaan sisälle autoon.

Tänä talvena lumitilanne suosi pientä mäenlaskijaa. Jemina oppikin hienosti käyttämään liukuria ja rattikelkkaa.

Vielä pääsiäisenä päästiin nauttimaan lumileikeistä mökillä Jämsässä. Isä rakensi Jeminalle lumilinnan liukumäkineen ja hienon lumihevosen.

Jeminalla on alkanut selvästi nyt pääsiäisen jälkeen oikea uhmaikä. Meteli nousee melkein asiasta kuin asiasta, kovasti löytyy omaa tahtoa ja ihan uutena elkeenä on tullut pahankurisuus. Kun puhun esim. aamulla puhelimessa, saattaa neiti mennä syömään kukkia tai roskia tai tehdä muuten vain asioita, jotka hän tietää kielletyksi. Selvästi nyt aletaan myös ottaa itseensä oikein kunnolla. Reilu viikko sitten vaarin ollessa vahtimassa neitiä, heille tuli riitaa joka keskeytyi minun tultua kotiin. Vielä viikkoa myöhemminkin neitiä kalvoi asia niin, ettei hän meinannut millään päästää minua lähtemään asioilleni vaan jäi vaarin tultua eteiseen huutamaan perääni. Huutoa oli kuulemma kestänyt pari tuntia!

Talvihaalari vaihtui Ellokselta jo syksyksi tilattuun aivan mielettömän käytännölliseen fleece-vuoritettuun kurahaalariin. (Seuraava kokokin on jo hankittuna.) Naapurin Oulan kanssa leikittiin kuraleikkejä puistossa.

Lumen alta paljastuneet puiston leikkivälineet houkuttelivat taas pientä hurjapäätä leikkeihin. 

Viikko sitten maanantaina Kipinäpuistossa vieraili Hembölen kiertävä kotieläinpiha. Jemina kävi moneen kertaan vaunussa ihailemassa ja ihmettelemässä Pilkku-Täplä -nimistä minisikaa.

Kotieläinpihan eläimiä pääsi rapsuttelemaan aitauksiin. Pupujen turkit olivat niiiiin pehmoiset.

Pitkän neuvottelun jälkeen (äiti 0- Jemina1), Jemina pääsi toista kertaa elämässään ratsastamaan. Neiti oli aivan innoissaan ja selitti vaan kovasti juttujaan ponin taluttajalle.

Useita päiviä kotieläinvaunun vierailun jälkeenkin meillä on puhuttu vuohesta, jonka tilan isäntä lypsi lasten katsellessa. Lisäksi Jemina on kertoillut tilan lampaista ja koirista, joita sai taluttaa.

Viime viikonloppuna ehdittiin vielä ex tempore  Lapsimessuillekin messukeskukseen. Mentiin sopivasti lauantaina klo 15, muiden jo tehdessä kotiinlähtöä ja etenkin viimeisen tunnin ajan klo 17-18 saatiin hyvässä rauhassa tutustua messujen tarjontaan. Jemina pääsi kasaamaan pehmopalikoita, leikkimään Fisher Pricen, Little Tikesin ja Amon leluilla, söi hyvää Muksu-ruokaa, herkutteli erilaisilla jogurteilla ja sai vielä kotiin tuomisiksi pari Nalle Puh -kirjaa.

Paras juttu messuilla oli kuitenkin tämä valtava Nalle Puh, jota rutistettiin kerran jos toisenkin.

Auringon paisteisessa kevätsäässä on ulkoiltu paljon, rapsutettu pihaa, haaveiltu uudesta patiosta ja grillistä viime syksynä työsopimuksensa irti sanoneen tilalle. Jemina on taas löytänyt uudelleen vanhan rakkautensa hiekkaleikit ja kummienon viime viikonloppuna tuomalla uudella isojen tyttöjen pyörällä on harjoiteltu ajamista ahkerasti. 

Oma olo alkaa olla parempi. Enää ei äklötä ihan niin helposti ja turvotustakin on ollut paljon alun viikkoja vähemmän. Ehkä tämä on nyt sitten sitä seesteistä keskiraskautta. Juuri kävin Kelan sivuilta ihmettelemässä vuoden 2010 äitiyspakkausta ja totesin, etä varsin poikamainen oli. Makuupussi oli kyllä superihana! Jos rakenneultrassa selviää vauvan sukupuoli ja tulokas on poika, otan kyllä varmasti pakkauksen hänelle. Oma äitini on tallettanut sekä minun että pikkuveljeni pakkaukset mökille vintille ja varsinkin nyt, kun sain pukea Jeminalle itselläni käytössä olleita vaatteita, ajattelen, että olisi kiva koota samanmoiset paketit omille lapsillekin. 

Kävin viime viikolla sokerirasituksessa ja sain jälleen puhtaat paperit. Trisomiatestin tuloksetkin olivat normaalit, ei kohonnutta riskiä Downin syndroomaan. Kaikki menee siis niinkuin pitääkin. Ainoa miinus tässä raskaudessa on selkäkipu. Onneksi Jemina on jo niin iso ja reipas, ettei häntä tarvitse kovin enää nostella.

Pientä pään vaivaa on viime aikoina kouluhommien ohella aiheuttanut vessojen remontti. Ensimmäisen putkimiehen tehtyä kahdesti oharit, saimme vihdoin remontin alkamaan viikkoa ajateltua myöhemmin. Nyt alakerran vessa on saanut muovimattolattian ja maalattujen seinien tilalle kaakelipeitteen ja vanha patteri on korvattu seinälle asennetulla pyyhekuivaimella. Tänään putkimies kävi laittamassa seinäwc:n pöntön paikoilleen, joten vessa on jo käyttökunnossa. Kun saadaan vielä Temalilta tilatut kalusteet  ja laminaatti/puutasot ja allas paikoilleen, on remppa alakerran osalta valmis. Ensi viikolla jatketaan yläkerran vessan kimpussa sitten laatoittamalla. Yläkertaan vaihdettiin kalusteet pari vuotta sitten, joten siellä rempassa päästään hieman helpommalla.

Perjantaina juhlitaankin sitten jo vappua ja uuden vessan tupaantuliaisia. Tein toista kertaa elämässäni itse simaa ja ajattelin sen teosta jääneestä hiivasta tehdä munkkitaikinan. Huomenna, samalla kun käymme Päivälehden museossa katsastamassa Muumi-näyttelyn ja kaupungilla lounaalla, ajattelin piipahtaa Stockalla ostamassa reikäkauhan munkkien paistamista varten.

Ja lauantaina onkin sitten jo toukokuu!

Ihania keväisiä päiviä toivottelee 

Nonna (rv 13+5) ja Jempula-vempula 2v 2kk