Kesäkuu alkoi lämpimissä tunnelmissa. Yhdessä nautittiin vihreästä ruohosta ja kukkivista kukista. Jemina näytti, miten pienikin ihminen voi pysähtyä nauttimaan auringon lämmöstä...

pieni ihminen lepää hetken leikin lomassa puiston nurmikolla.

Jemina kopsautti poskipäänsä. Mustelma valui yön aikana silmään...

Kipinäpuistossa vietettiin kesäkuussa afrikkalaista viikkoa. Jemina pääsi kokeilemaan rummutusta.

 

Lisäksi tanssittiin afrikkalaisia tansseja.

Kesäkuun alussa Jemina vaihtoi viime kesänä ostetun vauvapyörän pienten tyttöjen polkupyörään ja oppi nopeasti ajamaan pyörällä. Pyörän satulaan kiinnitetty tanko, josta pyörää oli tarkoitus työntää,  toimikin äidin ja isän jarrutankona, sillä jarruttaminen jalkajarruilla ei ole kovin helppoa kaksivuotiaalle. Äitikin saa mahansa kanssa mukavasti liikuntaa juostessaan pienen pyöräilijän perässä. Kiitos Jouni-kummienolle pyörän tuunauksesta!

Myös Jemina osoittaa merkkejä äidin leivontaharrastuksesta kiinnostumiseen. Neiti on alkanut pyytää lastenohjelmissa näkemiään herkkuja. Tällä kertaa pyydeltiin pannukakkua. Löysinkin netistä maailman paras pannukakku -nimisen ohjeen. Pannari oli niin hyvää, että sitä on tehty useaan kertaan uudelleen!

 

Jemina on jo kauan pyydellyt pääsyä sirkukseen. Kun keittiön ikkunasta näkyvälle kentälle ilmestyi kiertävä sirkus, päätettiin mennä koko perheen voimin sitä katsomaan.

Äidin ja isän mielestä sirkus oli vähän heikkotasoinen ja Jemina selvästi vielä liian pieni istumaan paikoillaan koko esityksen ajan. Neiti saikin jaloitella hieman katsomossa, lisäksi herkuteltiin hattaralla ja rusinoilla. Erityisesti Jemina piti katossa temppuilleesta akrobaatista sekä eläinnumeroissa esiintyneiden koirien, kissojen ja vuohien paijaamisesta. Kokemus siis tämäkin. Tänä syksynä ei kyllä vielä taideta sijoittaa rahojamme Sirkus Finlandian lippuihin!

 

Pikku-akrobaatti sirkuksen väliajalla!

Kesän ehdottomasti paras juttu koko perheen kannalta on ollut puistoruokailu. Helsingin Kaupunki tarjoaa alle 16-vuotiaille ilmaisen lounaan kaupungin leikki- ja asukaspuistoissa joka arkipäivä klo 12. Meillä lounasta tarjoillaan 200metrin päässä sijaitsevassa Kipinäpuistossa. Joka aamu pakkasimme siis hoitolaukkuun tavallisten vaippojen ja vaihtovaatteiden lisäksi myös lounasrasian; muovirasian keittoa tai pataruokaa varten, lusikan, hyla-maitotetran sekä pari palaa leipää. 

Näin maistuu kalakeitto sadesäällä!

Puistossa on mukavaa keinua! Jemina oppi kesän aikana kiipeämään itse lautakeinuun ja ottamaan hieman vauhtiakin!

Juhannuksena mökillä alettiin olla jo lomatunnelmissa ja ajatus muutamaksi päiväksi paluusta kaupungin kuumuuteen tuntui vastenmieliseltä. Heti pitkän viikonlopun alkajaiseksi otettiin neidiltä vaipat pois. Alkoi meidän perheen kuivaksi harjoittelu vol.1. Puolen tunnin välein käytettiin aluksi neitiä pissalla. Koko Juhannus selvittiin vain yhdellä pissavahingolla. Yöllä ja päiväunilla käytettiin vielä vaippaa.

Perinteistä mökkijuhannusta meidän perheen kanssa vietti Jeminan mummin ja vaarin lisäksi myös isomummi. Pannukakun lisäksi leivottiin raparperi-vaniljakakkua mökin pihalla kasvavia raparpereja hyödyntäen. 

Jemppu maistelee rahkatäytettä suoraan vatkaimen terästä.

Tässä kuva valmiista kakusta. Kahvipöydässä tarjolla myös mummin leipomia kanelikierrepullia!

Juhannuksena satoi tietenkin vettä niinkuin lähes joka juhannuksena tähän mennessä. Pieni sade ei kuitenkaan haitannut neitiä vaan saunasta piti tietenkin päästä myös uimaan. Koska mökkimme ei sijaitse järven rannalla, sai vesipedon uintitarpeen täyttää vielä tänä kesänä toissavuonna ostettu vauvojen uima-allas. Isompi allas on tilauksessa.

Uimamaisterin taidonnäyte.

Mummi oli tänä vuonna kieltänyt vaarilta juhannuksena halkopinolle menon. Koska työmies ei päässyt hommiinsa, lojuivat saappaatkin verannalla. Niitä piti tietenkin pienen neidin päästä heti aamuista kokeilemaan. Isomummi vähän avusti, ettei neiti kaatunut, sen verran suuret olivat saappaat vielä pieniin jalkoihin.

Juhannuksen kruunasi retki läheiselle hevoslaitumelle hevosia syöttämään. 

 

Päiväunille nukahtaminen on ollut vaikeaa viime aikoina. Jemina on alkanut taistella unta vastaan törkkimällä itseään sormilla silmiin tai pureskelemalla kynsiään (niin sormien kuin varpaidenkin kynsiä). Kokeilimme muutamana päivänä, josko neiti pärjäisi ilman päiväunia, muttei illasta tullut mitään. Niinpä äidin hermot ovat olleet todella koetuksella kun neitiä on nukuteltu välillä yli 2h:kin. Juhannuksena neiti malttoi nukkua vain 1,5h kerrallaan. Tavallisesti luulisi tuntimäärän riittävän 2-vuotiaalle, mutta Jemina on tottunut pidempiin päikkäreihin. Niinpä maanantaina juhannuksen jälkeen neiti nukkui 3h vaunuissaan, minkä jälkeen äiti nosti unisen lapsen ylös. Neiti protestoi itkemällä ja käpertyi maitopulloineen sohvalle jatkamaan uniaan. 4,5h unien jälkeen univelkasaldo oli ilmeisesti nollattu.

Tänä vuonna, ensimmäistä kertaa sitten Jeminan vauva-ajan, meidän perheellä on kunnollinen kesäloma. Tai siis mies lomailee, minä hoitovapailen koko heinäkuun ajan. Tämän sirkuspelle-kuvan myötä toivotamme oikein ihanaa loma-aikaa kaikille!

 

t. Nonna ja Jemina