Täällä ollaan aloitettu uusi viikko varsin terveissä ja tutuissa merkeissä, nimittäin valvoen...Mikä ihme siinä on, et viikonloppuisin nukun hyvin ja pitkään ja viikolla sitten kaikki yöt menee tässä sohvalla??? Odottelen nytkin vaan, että mies heräisi, jotta pääsisin omaan sänkyyn yksin lukemaan ja nukkumaan. Nyt en vielä viitsi mennä, kun se kuitenkin herää reilun puolen tunnin päästä valmistautumaan töihin lähtöön eikä sen täällä mellastaessa mun nukkumisestani tule mitään.

Käytiin eilen illalla saunassa ja vaikka sen jälkeen mua nukuttikin, pyörin sängyssä klo 21-23, sitten torkahdin hetkeksi ja heräsin klo 2 vessahätään. Yritin mennä takaisin sänkyyn mutta puolisen tuntia hikisenä piehtaroituani (mies ei antanut illalla avata ikkunaa), siirryin suosiolla sohvalle lukemaan ja uutta väsähtämistä odottelemaan...Sitä ei kuitenkaan ole tähän mennessä kuulunut. Täytyy varmaan tehdä huomenna uusi lenkki kirjastoon, kun alkaa luettavat kirjat loppua. Viime yönä tuli luettua 500 sivua. Voi kun jaksaisin yhtä hartaasti lukea pääsykoekirjaa. Edelleen vaan 40 ekaa sivua luettuna ja kuukausi aikaa lukea loput 200 sivua. Ja vielä pitäis muistaakin jotain lukemastaan. Kai mulla on tää ikuinen opiskelijamentaliteetti "Hiljaa hyvä tulee ja pikku-paniikissa parasta" taas valloillaan.

Mummin lauantaiset 80-vuotissynttärijuhlat onnistui yli odotusten. Tarjoilujen kanssa oltiin kerrankin tarpeeksi realistisia niin, että ainoastaan täytekakkua oli selvästi liikaa. Mikään ei ole niin kamalaa mun mielestäni kuin ruoan roskiin heittäminen...tai no joo...en mä kyl silti voisi kuvitella syöväni voileipäkakkua kolmatta viikkoa putkeen. Päivä meni ensin juhliin valmistautuessa, kakkuja koristellessa ja piirakoita paistellessa ja sitten juhlatilan keittiössä autellessa ja sukulaisten kanssa jutellessa. Nallekarkki sai kyllä varmasti osansa huomiosta. Ja kaikkien mielestä mulla oli tosi pieni maha viikkoihin nähden (selkärankaa myöten kuljetaan edelleen). Täytyy sanoa, että lauantai-iltana olin kyllä niin rätti että... Selkää ja lantiota särki ja silmät alkoi lupsua jo seitsemän jälkeen illalla. Itse juhlakalu liikuttui kiitellessään kyyneliin, eli oli se kaikki sen vaivan arvoistakin...

( . ) Nallekarkki liikkuu edelleen superpaljon. Vakioasentona on nyt jalat kylkiluiden välissä, peppu oikeassa kyljessä makoilu. Siirrellessään peppuaan puolelta toiselle, NK saa aikaan äidissään oikean pahoinvoinnin aallon ja (riemun)kiljahduksen. Napakin melkein siinä jo kääntyy. Mulla taitaakin olla tooooosi syvä napa, kun se ei ole vieläkään muljahtanut nurinpäin. Liikkeiden paljoudesta kertoo myös se, että oikea kylki on ihan kipeänä NK:n muljauksesta ja yleensä joudunkin kädellä työntämään sitä keskemmälle, kun se oikein innostuu pyörimään. Sattuu niin, että vedet tulee silmistä. Viime aikoina on närästänyt ihan koko ajan ja kaikki, mitä syön tai juon. Maustettu ruoka taitaa olla pahinta mahdollista...ja mandariinit. Närästys taitaa olla myös yksi syy mun valvomiseeni, sillä mitään varsinaista kipuilua, supistuksia tms. ei ole ollut.

Vähän on kyllä ihmetyttänyt, kun terveydenhoitaja sanoi silloin viikon 30 alkaessa, et nyt rupee tulemaan painoa 500g/vk mut mulla ei ole nyt siitä kuluneen viiden viikon aikana noussut grammaakaan...oikeastaan päinvastoin. Ja ruokakin maistuu tosi huonosti. Joisin vaan piimää koko ajan. Tuntuu, ettei mahaan mahdu mitään kiinteätä. No, piimässä on sentään ravintoarvot kunnossa...

Täytyy vissiin ruveta aamupalan tekoon, jotta kun tuo mies tuolta heräilee, saan sen mahdollisimman nopeasti lähtemään töihin...ja pääsen itse nukkumaan. Ja jos vaikka ne vaunutkin tulis tänään. Viime torstaina ovat nettisivujen mukaan Saksasta lähteneet.

Nonna ja NK rv 34+5