Aamulla Jemina heräili kuuden jälkeen. (Yösyöttökin oli vasta puoli kuuden aikaan.) Pikaisen vaipan tarkastuskierroksen jälkeen isi otti kainaloonsa ja Jemina nukahti uudelleen. Nukuttiin sitten yhdessä puoli kahdeksaan. Iskä oli kuitenkin noussut ennen meitä venyttelemään ja teki ihanan munakkaan aamiaiseksi. Jemina sai maistella tomaattia ja maissinaksuja pöydässä.
Syömisen lomassa tehtiin kauppalistaa ja Jeminan aamuruokailun jälkeen lähdettiin ajelemaan ostarillepäin. Käytiin kaupoilla ja Jemina nukahti kassajonossa kaukaloon. Kotipihassa siirsin Jeminan vaunuihin ja kävelin talon ympäri niin, että neiti nukahti kunnolla. Unta riitti tunnin verran kaiken kaikkiaan. Sillä aikaa äiti ja isä ehtivät tehdä kotihommia oikein mukavasti.
Imetystukilistan ohjeiden mukaisesti vaihdettiin ruokien paikkoja, sillä maito alkoi ehtyä. Jemina saikin tänään joka aterialle ensin tissiä ja vasta sitten lisäksi sosetta. Tuloksena oli vihannessoseen melko huono menekki, mutta ei haittaa. Kunhan maitoa riittää vaan. Lounaaksi siis syötiin tissimaitoa ja muutama lusikallinen kukkakaalia irvistellen. Massu täynnä jaksettiin istuskella vanhempien lounaan ajan pöydän päässä syöttötuolissa ja natustettiin kaikenlaista vanhempien lautasilta; kurkkua ja tomaattia sekä omia maissinaksuja.
Lounaan jälkeen äiti päätti nukuttaa Jeminan omaan sänkyynsä sillä vanhempien ohjelmassa oli uuden työhuoneen kirjahyllyn kokoamista. Huuto.netistä ostetut Ikean Billy -hylly ja kaksi Benno -cd-tornia täyttyivät huippunopeasti kahden työhuoneen yhdistyttyä. Jemina nukkui häiriintyen välillä pihan äänistä itkuun parahdellen, mutta rauhoittui, kun äiti kävi sulkemassa parvekkeen oven. Yhteensä unta riitti kaksi tuntia! Ja tänä aikana saatiin työhuone kuosiin ja äidin työkamat pois tulevasta Jeminan huoneesta. Nyt odotellaan vaan Lastenhuone.fi:stä tilattua Linear Zoo-boordia, jotta päästään maalaamaan ja boordittamaan huone ennen kuin uusi asukas muuttaa sinne. Syksyn aikana olisi tarkoitus siirtää Jemina omaan huoneeseen nukkumaan. Tällä hetkellä odotellaan vaan yöheräilyiden ja vanhempien vierotusoireiden vähentymistä.
Jemina heräsi, kun ovikello soi puoli kolmen aikaan. Äidin ystävä Salla saapui Anni-neitonsa kanssa askartelemaan hääkutsuja. Kaason roolistaan otettu äiti oli luvannut auttaa niiden teossa. Anni viihdytti hienosti Jeminaa niin, että isäkin pääsi pyöräilemään.
Annin ilveilyt naurattavat hyppykiikussa pomppivaa Jeminaa!
Askartelutuokion loppuvaiheessa kädet meinasivat loppua, kun Sallan piipahtaessa pihalla, Jemina heräsi torkuiltaan juuri kun olin laittamassa ruokaa. Rohkeasti jätin vaan ruoan hellalle valmistumaan ja syötin neidin. Mies saapui sopivasti ruokailun loputtua ottamaan tyttärensä huomaansa, jotta pääsin viimeistelemään askartelut, siivoamaan pöydän ja kattamaan ruoan siihen.
Jemina istui jälleen pöydän päässä kun söimme ja ruoan jälkeen lähdimme ulos. Isä kantoi Jeminaa rintarepussa ja äiti työnsi varmuuden vuoksi mukaan otettuja rattaita. Ilma oli mitä mahtavin ja harmitti vähän, että äidin ja Jeminan päivä meni kauppareissua lukuunottamatta lähes täysin sisätiloissa. Ehkä huomenna sitten ulkoillaan, kun iltapäivällä siivoojat valtaavat kämpän.
Jos vaikka uskaltautuisimme koko perheen voimin viettämään vapaapäivää rannalle. Ja jos vaikka uimaan päästäisiin...Talviturkkikin on vielä kastamatta. Tänään tein siivoiluiden ohessa Jeminan vaatekaappiinkin uutta järjestystä ja löysin oman vanhan punaisen haalarimallisen uimapukuni. Näytti olevan kokoa 70, eli juuri sopiva meidän neidille. Vähän suretti, kun jouduin pakkaamaan kaikki alle 62cm:set vauvanvaatteet äitiyspakkauksen laatikkoon mökille vietäväksi. Piti äsken koneelta kuvista muistella, miten pieni Jemppu oikein olikaan.
Illalla tehtiin iltatoimet vähän nurinkurisesti isän kanssa. Innokas isi syötti puuron ennen yöpuvun vaihtoa ja lennätteli vielä ympäri kämppään ennen tissille tuontia. Sen seurauksena neiti oli umpiväsynyt eikä meinannut jaksaa syödä. Äiti sitten puoliväkisin tunki tissin nukahtelevan lapsen suuhun ja onneksi imu lähti vielä käyntiin. Isä yritti sitten viedä neidin omaan sänkyynsä nukahtamaan, mutta neiti protestoi niin äänekkäästi, ettei isä päässyt makuuhuoneesta pois ilman Jeminaa. Äidin sylistä suostuttiin sitten jäämään omaan sänkyyn, kun äiti jäi lukemaan kirjaa omaan sänkyynsä kunnes Jemina nukahti. Ja silti parahdeltiin itkuun vielä äskenkin.
Yksi pieni huolenaihe riittää tälle päivälle: Eilen huomasin kylpyyn neitiä viedessäni pientä ihottumaan polven yläpuolella. Nyt ihottuma oli lisääntynyt. Epäilen ruoka-aineallergiaa. Mutta mille aineelle? Täytyy varmaankin palata turvallisiin, jo pitempään käytössä olleisiin ruoka-aineisiin ja ihon parannuttua kunnolla kokeilla varovaisesti uusia. Viime päivinä kun on aika rohkeasti maisteltu kaikenlaisia sekoituksia, lähinnä valmiita usean hedelmän soseita...ja kaurapuuroa. Palaamme siis riisipuuroon, jota ehditiin syödä jo yli kuukauden ilman mitään oireita. Ja samoin porkkana ja bataattisose lienevät edelleen ruokalistalla kuten persikkakin.
Nyt parahtelu alkaa olla siinä mitoissa, että tämä äiti köllähtää lapsensa viereen yöunille. Jaksanpa sitten nousta aikaiseenkin aamuun nauttimaan vielä muutamasta lomapäivästä yhdessä perheen kanssa.
Nonna
Jemina istui jälleen pöydän päässä kun söimme ja ruoan jälkeen lähdimme ulos. Isä kantoi Jeminaa rintarepussa ja äiti työnsi varmuuden vuoksi mukaan otettuja rattaita. Ilma oli mitä mahtavin ja harmitti vähän, että äidin ja Jeminan päivä meni kauppareissua lukuunottamatta lähes täysin sisätiloissa. Ehkä huomenna sitten ulkoillaan, kun iltapäivällä siivoojat valtaavat kämpän.
Jos vaikka uskaltautuisimme koko perheen voimin viettämään vapaapäivää rannalle. Ja jos vaikka uimaan päästäisiin...Talviturkkikin on vielä kastamatta. Tänään tein siivoiluiden ohessa Jeminan vaatekaappiinkin uutta järjestystä ja löysin oman vanhan punaisen haalarimallisen uimapukuni. Näytti olevan kokoa 70, eli juuri sopiva meidän neidille. Vähän suretti, kun jouduin pakkaamaan kaikki alle 62cm:set vauvanvaatteet äitiyspakkauksen laatikkoon mökille vietäväksi. Piti äsken koneelta kuvista muistella, miten pieni Jemppu oikein olikaan.
Illalla tehtiin iltatoimet vähän nurinkurisesti isän kanssa. Innokas isi syötti puuron ennen yöpuvun vaihtoa ja lennätteli vielä ympäri kämppään ennen tissille tuontia. Sen seurauksena neiti oli umpiväsynyt eikä meinannut jaksaa syödä. Äiti sitten puoliväkisin tunki tissin nukahtelevan lapsen suuhun ja onneksi imu lähti vielä käyntiin. Isä yritti sitten viedä neidin omaan sänkyynsä nukahtamaan, mutta neiti protestoi niin äänekkäästi, ettei isä päässyt makuuhuoneesta pois ilman Jeminaa. Äidin sylistä suostuttiin sitten jäämään omaan sänkyyn, kun äiti jäi lukemaan kirjaa omaan sänkyynsä kunnes Jemina nukahti. Ja silti parahdeltiin itkuun vielä äskenkin.
Yksi pieni huolenaihe riittää tälle päivälle: Eilen huomasin kylpyyn neitiä viedessäni pientä ihottumaan polven yläpuolella. Nyt ihottuma oli lisääntynyt. Epäilen ruoka-aineallergiaa. Mutta mille aineelle? Täytyy varmaankin palata turvallisiin, jo pitempään käytössä olleisiin ruoka-aineisiin ja ihon parannuttua kunnolla kokeilla varovaisesti uusia. Viime päivinä kun on aika rohkeasti maisteltu kaikenlaisia sekoituksia, lähinnä valmiita usean hedelmän soseita...ja kaurapuuroa. Palaamme siis riisipuuroon, jota ehditiin syödä jo yli kuukauden ilman mitään oireita. Ja samoin porkkana ja bataattisose lienevät edelleen ruokalistalla kuten persikkakin.
Nyt parahtelu alkaa olla siinä mitoissa, että tämä äiti köllähtää lapsensa viereen yöunille. Jaksanpa sitten nousta aikaiseenkin aamuun nauttimaan vielä muutamasta lomapäivästä yhdessä perheen kanssa.
Nonna
Kommentit