Pumpsu täytti eilen kuukauden. Vaikeaa uskoa, että siitä on vain kuukausi, kun keskellä yötä neitiä pakerrettiin maailmaan. Tuntuu pikemminkin vuodelta. Niin paljon on kaikkea tapahtunut! Kesken aamupalan intouduimme miehen kanssa laulamaan sitterissä köllivälle hymyilevälle neidille onnittelulaulua. Kaikkea se väsymys teettääkin :)


Meillä on viime aikoina nukuttu öisin hieman aiempaa huonommin. Päivisin ennen ilmenneet vatsakivut ovat siirtyneet öihin ja vaikka Pumpsu ei huudakaan suoraa huutoa, eivät vanhemmat silti osaa nukkua pienen väännellessä ähkien, röhkien ja piereskellen sängyssään. Ongelma johtuu selvästi siitä, ettei Pumpsu röyhtäise öisin syötyään vaan nukahtaa olkapäälle äidin taputellessa pepusta. Päivisin neiti nimittäin röyhtäisee jo siinä vaiheessa kun häntä ollaan vasta nostamassa olkapäälle. Jos neidin saa nostettua olkapäälle tarpeeksi nopeasti kun ote tissistä kirpoaa, vältytään pahemmilta puklailuiltakin. Muutaman kerran on silti mennyt paita vaihtoon niin neidiltä kuin äidiltäkin. Isää nauratti kovasti äidin sadattelu kun neiti nukahtaessaan pulkasi suoraan äidin kaula-aikosta sisään. Äitiä ei.

Nyt, kun neiti on "jo iso tyttö", uskalsi äitikin jättää pienen jo muidenkin vastuulle pidemmäksi aikaa. Vaari ja isä hoitivat Pumpsua eilen perjantaina ja tänään lauantaina noin viiden tunnin ajan, kun äiti kävi Näkövammaisten keskusliiton Iiris-talossa opiskelemassa erityispedagogiikan aineopintojen näkövamma-osuutta. Oli kyllä ihanaa olla pitkästä aikaa saman alan ammattilaisten joukossa ja puhua ammattikieltä! Ja miten oivallisesti olivat näkökeskuksessa osanneet muodostaa toiminnallisen oppimisen seminaarin. Pääsimme kokeilemaan niin pistekirjoituksen lukemista ja kirjoittamista, apuvälineiden toimivuutta luonnossa kuin elämistä täysin sokeana. Luennoitsijatkin puhuivat hyvin käytännönläheisesti juuri niistä aiheista, jotka jokaista näkövammaisen lapsen kanssa toimivaa opettajaa varmasti kiinnostavat. Iso hatunnosto NKL:lle.

Seminaaripäivinä yritin aamulla pumpata Pumpsulle maitoa pulloon melko huonoin tuloksin. Hyvin syödyn yön jälkeen saldo oli onneton 20 milliä molemmista rinnoista yhteensä. Tulos ei mitenkään yllättänyt, sillä yleensä tunnen kuinka maito nousee rintoihin vasta siinä vaiheessa kun neiti on imaissut jo muutaman kerran tissistä. Seminaarin puolivälissä alkoi sitten tänään tuntua, että toinen rinta räjähtää kohta. Kotiin asti pääsin ja kun vapautin rinnan liiveistä, siitä oikein suihkusi maitoa. Pumppasin sitten neidin nukkuessa päiväuniaan pulloon kyseisestä rinnasta 150 ml! Ei ihme, että vähän pakotti... :)

Pumpsu on viime aikoina kunnostautunut päiväunien nukkujana. Eilen huonosti nukutun yön (yöunta 20-02 ja 04-06) jälkeen neiti nukkui sitterissä nukuttujen aamutorkkujen (9-10) jälkeen 11-17 ulkona. Neitiä vahtimaan tullut vaari pääsi noin kolmen tunnin hoitourakastaan käymällä vain kerran hyssyttämässä neidin uudestaan uneen vähän yhden jälkeen. Illalla seminaarista kotiutunutta äitiä oli vastassa isänsä masun päällä maitotorkut juuri nukkunut hymyilevä hyväntuulinen neiti. Kertaakaan en kuullut neidin kränäävän koko illan aikana vaikka yleensä iltaisin naama kääntyy nurinpäin heti kun sylistä lasketaan. Selvästi neiti kietoo siis perheen miesväkeä pikkurillinsä ympärille jo nyt.