14.4.2010 @KOS, rv 11+3, LA 271010

Enpä uskonut tämän päivän enää koittavan. Menin siis helmikuun alussa Väestöliittoon suunnittelukäynnille, tarkoituksena aloittaa seuraavaan kiertoon Puregon + Pregnyl -pistoshoito. Yllätys oli aikamoinen, kun lääkäri follikkeliultraa tehdessään totesi "täällä on kypsä munasolu ja oikein hyvät limakalvot". Siis MULLA! Kotihommia määräsi vain...

Kaksi viikkoa myöhemmin, hieman ennen Jeminan 2v synttäreitä, testi näytti plussaa. Samantien alkoi vuoto ja meinasin jo heittää kirveen kaivoon. Viikon vuotelun jälkeen varasin alkuraskauden ultran, kun vuoto oli ollut melko niukkaa ja raskausoireet vain pahenivat. Viikolla 7+1 nähtiin Väestöliitossa elävä sikiö, jolla vahva syke.

Nyt siis menossa 12. raskausviikko, pahin pahaolo koettiin viikoilla 6-10, nyt vain pientä etomista, jos en muista syödä säännöllisesti. Viikko sitten otin ekat mammahousut käyttöön. Jeminasta muistan tarvinneeni vasta rakenneultran tienoilla. Kuulemma toisessa raskaudessa näin käy helpommin.

Ehdin jo hurrata, että ehdin pudottaa ennen raskautta melkein 10 kg painostani ja että sokerirasitusta ei nyt tarvita painon takia, mutta sitten heti ekasta pissanäytteestä löytyi sokeria. Pääsen nyt sitten juomaan sitä kamalaa litkua KAKSI kertaa, ensi viikolla ja rv 26.

Ihmetyttää hieman tämä Helsingin neuvolasysteemi. Kertaakaan en ole vielä lääkäriä nähnyt, ilmeisesti vasta loppuraskaudessa nääkin. Neuvola oli rv 8 (jotta saatiin paperit ultraan ja verikokeisiin), seuraava rv 22 (jotta saadaan kelan paperit). Välissä ei mitään!!! Ajatellaan ultrien korvaavan käynnit. Etenkin meidän historialla (6. raskaus, takana vain 1 synnytys) minusta kuulostaa tooooosi vähältä. Oman neuvolan tädinkin tapaan seuraavan kerran vasta loppuraskaudessa, kun rv 22 joudun käymään toisella puolella kaupunkia kesälomasijaisen vastaanotolla. Sydänäänetkin kuunnellaan ja kuullaan sitten ekan kerran vasta rv 22!

Muuten olo on ihan hyvä ja luottavainen. Jemina puhelee vauvasta ja haluaa katsella vauvan kuvia. On ihanaa, että lapsille tulee hieman alle 3v ikäeroa. Jemina ei ole tähän mennessä ollut yhtään kiinnostunut muiden vauvoista, joten on hauska nähdä, miten hän suhtautuu pikkusisarukseensa tämän synnyttyä. Tuntuu myös hyvältä, että Jeminasta tulee koko ajan vain omatoimisempi. Syksyyn mennessä yritetään päästä eroon vaipoista (ainakin päivävaipasta) ja oppia pukemaan ja syömään itse. Kaksi jälkimmäistä taitoa sujuu kyllä, mutta neiti on "hieman" laiska niissä.

Muutama seuraava viikko menee remonttia tehdessä. Alkuperäisessä asussaan (harmaa muovimatto ja valkoiset maalatut seinät) olevat kalustamattomat vessat saavat vihdoin laatat ja kunnolliset kalusteet. Laitan varmasti tännekin kuvia remontin edistymisestä ja verrokkikuvat lähtökohdasta ja lopputuloksesta.

Nyt aamupalalle ja nauttimaan ihanasta kevätsäästä Jempun kanssa!

Nonna (rv 11+5)