Tämä valokuvassa vienosti hymyilevä neitonen on Jemina 11kk. Kuukausi ennen 1-vuotissynttäreitä äiti päätti vihdoin uskaltaa tarttua saksiin ja leikata neidin hiukset (syntymätukkahan tuossa vielä latvoissa roikkuu). Lopputulos on kaukana vauvamaisesta. Hiusten altahan kuoriutui varsinainen pikkuneiti.

11-kuinen osaa jo:

- seisoa tuetta.

- ottaa muutaman askeleen ilman tukea (käveleminen taitaa olla enemmän uskalluksesta kiinni).

- työntää isojakin tavaroita (taaperokärryn lisäksi tuoleja, pikkupöytiä, pyykkikoreja yms.) pitkin lattiaa haluamaansa suuntaan.

- kiivetä keittiöjakkaralle ja sohvalle.

- syödä itse lusikalla (aikamoista sotkemista se vielä on, mutta tavara liikkuu vipuvarren varassa kupista suuhun).

- Ilmaista kakkahädän. Kakka tulee useimmiten pottaan. Aamulla hän selvästi pidättää pissaa kunnes pääsee potalle. Samoin unien jälkeen (raukka odottaa usein jalat ristissä talvivaatteiden riisumista).

Jemina ymmärtää hienosti tuttuja ilmauksia. Kun hänelle sanoo, että "isä lähtee nyt töihin" , alkaa hän innokkaasti hymyillä ja vilkuttaa. Viime viikolla, kun jätin hänet Puistolaan hoitoon harjoitteluni ajaksi, sain joka aamu ihanan hymyn ja vilkutukset. Lisäksi hän ymmärtää ilmaukset "anna äidille" (esim. kun pyydään hänen kädessään olevaa maitomukia täytettäväksi tai pöydältä napattua kännykkää takaisin), "mennään ulos/pissalle/nukkumaan/syömään/hakemaan maitomuki jääkapista". Lisäksi kun kysytään "tuletko syliin?" neiti ojentaa kädet kohti minua.

Jokeltelu on muuttanut muotoaan ja neiti puhelee selvästi omaa kieltään jotain puuhastellessaan. Uusia tavuja, kirjamia ja kokonaisia sanoja tulee vähän väliä. Nyt osataan sanoa selvästi äi-i (Maanantaina menin hakemaan Jeminaa hoidosta ja neiti leikki vaarin kanssa. Vaari kysyi Jeminalta "kuka tuli?" ja Jemina katsoi minua ja katsoi vaaria ja sanoi "äi-i"...ja jatkoi leikkiään kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan), i-hi, kakka, pau-pa/vau-va, memmää (mennään). Jemina myös "heää" aamuisin ja päiväunilta.

Meille vanhemmille selvästi ilmaistaan myös "mammammaa" (maitoa), "mam-mam" (nam nam hyvästä ruoasta tai kun pyydetään karkkia...löperö äiti kun antaa sitä usein maistaa ihan pikkuisen), "mummu" (mummista joskus kun äiti puhuu mummista) ja "tää" (täällä) vastauksena kysymykseen "missä Jemina on?" tai kun neiti aloittaa omatoimisesti piiloleikin.

Neiti on mitä aurinkoisin, kunnes kielletään jotakin. Pettymyksien sietokykyä odotellessa...

Jeminalla on nyt kaiken kaikkiaan 12 hammasta, neljä edessä molemmissa leuoissa sekä ensimmäiset poskihampaat. Ekoja kulmahampaita tehdään parhaillaan ja sen kyllä huomaa meidän perheen öistä. Lisäksi Jemina sairastui elämänsä ensimmäiseen flunssaan. Viime viikonloppu kului jo aika rohisevan neidin kanssa ja sunnuntain ja maanantain välisenä yönä nousi kuume. Onneksi neiti on hoidossa isovanhemmillaan, sillä tällä viikolla en enää voinut olla poissa harjoittelusta (mikä on muuten jumalaisen ihanaa, mä haluun keltoksi!!!). Yöt tietysti valvottiin aika pitkälti koko viikon ajan, kun aina makuuasennossa lima meni keuhkoihin ja yskitti ja herättiin yskimään. Lopulta nukutin neitiä 3 yötä vaunuissa puoli-istuvassa asennossa ja se auttoi. Viime yö sujuikin jo paljon paremmin. Jemina nukahti kylvyn jälkeen poikkeuksellisesti jo 19.30, heräsi 2 kertaa (22 ja 04) ja viideltä, kun nostin hänet viereeni, taintui vielä tunniksi. Heräsimme sitten vasta kuudelta.

Minäkin sain eilen antibioottikuurin. Korvatulehdus molemmissa korvissa. Eikä edes flunssaan. Heräsin lauantaiaamuna (tai siis yöllä neljältä teidän muiden kellon mukaan) Jeminan huuteluun ja kun nousin sängystä, huomasin, että molemmat korvani olivat aivan lukossa. Toisessa alipaine aiheutti lisäksi kuulovajetta. Puolikuurona sitten hoitelin Jeminaa täällä liukuoviremontin keskellä kunnes vähän ennen yhtä pääsin lääkäriin. Lääkäri määräsi antibiootit, nenäsuihkeen, korvatipat ja allergialääkettä ja lisäksi korvat huuhdottiin suolaliuos-sprii-yhdistelmällä. Ei kiva. Nyt kuulo on jo normaali, onneksi.

Kohti 1vee-synttäreitä siis mennään hurjaa vauhtia. Toivotaan, että neiti oppii kävelemään siieksi. Tulen kyllä raportoimaan tänne heti, kun uskallus tapahtuu.

Nyt tenttikirjan pariin, kun Jemina vielä hetken nukkuu.

Nonna